Museovirasto on jakanut avustuksia aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin sekä maailmanperintökohteiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin

Museovirasto on jakanut 104 850 euroa aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin yhteisöille, kansalaisjärjestöille ja muille tahoille. Avustusta sai kahdeksan hakemusta, joiden saama keskimääräinen avustussumma oli 13 106 euroa.  

Rahoitusta myönnettiin aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja vaalimista edistäviin hankkeisiin, yhteisölähtöisten toimintamallien kehittämiseen, tietoisuuden lisäämiseen sekä elävän perinnön siirtämistä ja välittämistä tukevien menetelmien kehittämiseen. Avustushakemuksia saapui 50. Haettujen avustusten yhteissumma oli 647 198 euroa.  

– Tänä vuonna olemme voineet tukea esimerkiksi saunarinkitoimintaa sekä limisaumaveneperinteen suojelua, jotka molemmat liittyvät Suomen Unescolle tekemiin hakemuksiin. Muissa myönnetyissä avustuksissa korostuvat erityisesti uudet toimintamallit pandemian tuomia muutoksia unohtamatta, toteaa erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.   

Saunaperinne valittiin joulukuussa 2020 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ensimmäisenä suomalaisena kohteena. Limisaumaveneperinne on pohjoismaiden ensimmäinen yhteinen ehdokas luetteloon. 

Maailmanperintökohteita kehitetään aktiivisesti 

Maailmanperintökohteiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Museovirasto jakoi 77 250 euroa. Avustusta saivat kaikki neljä hakemusta. Suurimman summan, 45 000 euroa, sai Petäjävedelle Keski-Suomeen perustettavan maailmanperintökeskuksen pilotointi.  

Rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka edistävät Suomen maailmanperintökohteiden säilymistä, kehittämistä ja tutkimusta, edistävät kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä maailmanperintökohteisiin liittyen tai lisäävät tietoisuutta kohteista ja maailmanperinnöstä.  

Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde. Jokainen Suomen kohteista edustaa yleismaailmallisesti erityisen arvokasta kulttuuri- tai luonnonperintöä. 

 

Aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen mukaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin myönnetyt avustukset:

Kansanmusiikki-instituutti ry:lle 9 000 euroa Perinnesillat-hankkeeseen aineettoman kulttuuriperinnön akkreditoituneiden järjestöjen työn kehittämiseen.

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:lle 17 550 euroa Yhdessä asiantuntijaksi -hankkeeseen.

Puuveneveistäjät ry:lle 15 000 euroa Perinteisen limisaumaisen puuveneen mallintaminen ja muokkaaminen tulevaisuuden veneilijän käyttöön -hankkeeseen.

Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:lle 13 800 euroa Kansallispukujen Tietokirstu -hankkeen sisällöntuotantoon.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry:lle 15 000 euroa Suomalainen juhlakalenteri ennen ja nyt -työpajoihin suomen kielen oppijoille, maahanmuuttajille ja Suomi-kouluille.

Suomen Kotiseutuliitto ry:lle 10 000 euroa Yhteisöt elävät! -jatkohankkeeseen.

Suomen Nuorisosirkusliitto ry:lle 6 500 euroa Sirkus elävänä perintönä digiajassa -hankkeeseen.

Suomen Saunaseura ry:lle 18 000 euroa Saunarinki-verkoston toiminnan laajentamiseen ja vahvistamiseen Unescon asettamiin tavoitteisiin vastaamiseksi.

 

Maailmanperintökohteiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin myönnetyt avustukset:

Petäjäveden Vanhan kirkon säätiölle 45 000 euroa Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen pilotoinnille.

Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry:lle 15 000 euroa Tiekartta Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen tulevalle toiminnalle -hankkeeseen.

Rauman kaupungille 15 000 euroa Sammallahdenmäen opastusstruktuurin ja infran kehittäminen arvoja säilyttäen ja saavutettavuutta parantaen -hankkeeseen.

Vanha Rauma Yhdistys ry:lle 2 250 euroa Vanhan Rauman säilyneisiin interiööreihin liittyvän tietokirjan tekstin tuottamiselle.