Museovirasto

Museovirasto pyytää kannanottoja valtakunnallisesti merkittävistä arkeologisista kohteista

Jaa
Museovirasto on inventoinut valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet (VARK) Suomen alueella ja pyytää inventointiin kannanottoja. Kuulemisaika on 1.3.–14.4.2023.
Raaseporin linnan vanhimmat osat ovat 1300-luvun lopulta. Kuva: Teija Tiitinen,  Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto.
Raaseporin linnan vanhimmat osat ovat 1300-luvun lopulta. Kuva: Teija Tiitinen, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto.

Valtakunnallisesti merkittäviksi arkeologisiksi kohteiksi on ehdolla 1392 kohdetta, jotka sijaitsevat 1011 VARK-alueella. Mukaan on valittu vain merkittävimmiksi arvioidut kohteet Suomen yli 36 000 ennestään tunnetun kiinteän muinaisjäännöksen joukosta. Kohteet on valikoitu siten, että ne mahdollisimman kattavasti edustaisivat Suomen alueen menneisyyttä ajallisesti, maantieteellisesti ja eri elämänalueittain. Hanke kattaa koko Suomen lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa.

Vanhimmat kohteet ajoittuvat jääkauden lopulle yli 10 000 vuoden taakse, ja nuorimmat ovat viime vuosisadan alkukymmeniltä. Kohteissa on mm. erityyppisiä ja -ikäisiä asuinpaikkoja, hautapaikkoja, teollisuuskohteita, työn tekemiseen liittyviä paikkoja, uskonnolliseen elämään liittyviä paikkoja sekä kulkuväyliä ja puolustusvarustuksia.

VARK-alueet ovat melko pienialaisia; keskimääräinen koko on hiukan yli hehtaarin. Kaikkien alueiden yhteenlaskettu pinta ala on vain 8215 hehtaaria. 94 prosenttia VARK-alueiden alasta on jo entuudestaan muinaismuistolain rauhoittamaa aluetta.

Joillain VARK-alueilla on osia, jotka eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia. Nämä pienet alueet sijaitsevat merkittävien arkeologisen kohteiden välittömässä läheisyydessä, ja niiden turvaaminen on katsottu kohteiden arvojen säilyttämisen kannalta merkitykselliseksi.

Kohteiden suojelua tuetaan maankäytön suunnittelulla

Inventoinnista on määrä tulla valtioneuvoston hyväksymä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen inventointi. Alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää.

VARK-inventointi on tarkoitettu otettavaksi huomioon eri kaavatasoilla maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaavaratkaisuilla tulee turvata valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. VARK-alueilla tämä tarkoittaa sitä, että muinaismuistolain jo asettamien maankäytön rajoitusten lisäksi alueen valtakunnallisesti merkittäville arkeologisille kohteille määritellyt arvot eivät saa vaarantua maankäyttösuunnitelmia toteutettaessa.

Vallitseva maankäyttö on sallittua VARK-alueilla

Suomen alueen luonnonympäristö on muuttunut voimakkaasti jääkauden jälkeisenä aikana. Siksi monet varsinkin vanhimmista valtakunnallisesti merkittäviksi määritellyistä arkeologisista kohteista sijaitsevat nykyisen ihmistoiminnan kannalta vähemmän keskeisillä alueilla, useimmiten metsissä.

Arkeologisen kohteen asema valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden joukossa ei vaikuta alueella vallitsevaan maankäyttöön. Kaikki muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia, eikä VARK-inventointi tuo uusia suoria oikeusvaikutuksia. Esimerkiksi peltoalueella sijaitsevalla VARK-kohteella maanviljely voi jatkua kuten ennenkin. Metsänhoito ja -käyttö on myös sallittua, kunhan muinaisjäännöksiä ei vahingoiteta tai peitetä toimenpiteiden yhteydessä.

Jos muinaisjäännös on valittu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi, sille on todennäköisempää saada muinaisjäännösten hoitoavustusta.

VARK täydentää inventointien sarjaa

VARK-inventointi täydentää kulttuuriympäristöihin keskittyneiden valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden mukaisten inventointien sarjan. Näin rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY-inventointi vuodelta 2009) ja valtakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden (VAMA 2021 -inventointi vuodelta 2021) inventoinnit saavat rinnalleen Suomen vanhinta ihmistoimintaa valtakunnallisella tasolla käsittelevän inventoinnin.

Kulttuuriympäristöinventoinnit tukevat toisiaan. Aiemmin valmistuneet inventoinnit käsittelevät nykyisin yhä olemassa olevaa ympäristöä. Arkeologisiin kohteisiin keskittynyt VARK-inventointi osoittaa tietyillä alueilla monen nykyisen kulttuuriympäristön juurien ulottuvan huomattavan kauas menneisyyteen, useissa tapauksissa rautakaudelle tai jopa kivikaudelle.

Kerro näkemyksesi kuulemisen aikana

Museovirasto pyytää kannanottoja valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden inventointiin. Merkittäviksi valittujen kohteiden kokonaisuuden on tarkoitus antaa mahdollisimman hyvä kokonaiskuva Suomen alueen muinaisuudesta. Kuulemisen jälkeen arvioidaan palautteiden vaikutus inventoinnin tuloksiin ja laaditaan lopullinen kohdeluettelo valtioneuvostolle esiteltäväksi.

Kuulemisaika on 1.3.–14.4.2023. Inventoinnin tausta-aineistot ovat kyseisen ajan nähtävillä osoitteessa www.museovirasto.fi/vark sekä Museoviraston kirjaamossa osoitteessa Sturenkatu 2a, Helsinki.

Inventointia koskevat kannanotot pyydetään antamaan osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Kannanotot voi toimittaa myös Museoviraston kirjaamoon Museovirasto, PL 913, 00101 Helsinki tai kirjaamo@museovirasto.fi.

VARK-alueiden ja niillä sijaitsevien valtakunnallisesti merkittävien arkeologisten kohteiden selostukset, arvioinnit ja sijaintitiedot on julkaistu VARK-kuulemisen sivustolla osoitteessa www.kyppi.fi/VARK Sivuston kautta on mahdollista antaa palautetta VARK-alueista ja niillä sijaitsevien arkeologisten kohteiden tiedoista.

Museovirasto järjestää kuulemisen aikana kolme alueellista tilaisuutta verkkotapaamisina 13.3., 14.3. ja 15.3. kello 9.00–11.00.

Tilaisuuksissa esitellään hankkeen taustoja, oikeusvaikutuksia ja arkeologisten kohteiden alueellisia piirteitä. Tilaisuudet ovat taustojen ja oikeusvaikutusten osalta samansisältöisiä. Arkeologisten kohteiden osalta eri tilaisuuksissa käsitellään Suomen pohjois-, keski- ja eteläosia.

Ilmoittaudu tilaisuuksiin

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

projektipäällikkö Teija Tiitinen, p. 0295 33 6293
intendentti Teemu Mökkönen, p. 0295 33 6203
etunimi.sukunimi@museovirasto.fi

Lisää kuvia eri maakuntien ja saamelaisten kotiseutualueen kohteista on saatavilla Museovirastosta.

Kuvat

Raaseporin linnan vanhimmat osat ovat 1300-luvun lopulta. Kuva: Teija Tiitinen,  Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto.
Raaseporin linnan vanhimmat osat ovat 1300-luvun lopulta. Kuva: Teija Tiitinen, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto.
Lataa
Taipaleen vanha kanava on Suomen vanhimpia sulkukavia. Se oli toiminnassa 1841–1871. Kuva: Teemu Mökkönen,  Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto
Taipaleen vanha kanava on Suomen vanhimpia sulkukavia. Se oli toiminnassa 1841–1871. Kuva: Teemu Mökkönen, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto
Lataa
Hangon Hauensuoli on kalliohakkausalueen läpi johtava salmi, joka on aikoinaan ollut laivaväylä. Kuva; Teija Tiitinen,  Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto
Hangon Hauensuoli on kalliohakkausalueen läpi johtava salmi, joka on aikoinaan ollut laivaväylä. Kuva; Teija Tiitinen, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto
Lataa
Astuvansalmen kalliomaalaukset. Kuva: Helena Taskinen,  Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto
Astuvansalmen kalliomaalaukset. Kuva: Helena Taskinen, Arkeologian kuvakokoelma, Museovirasto
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Museovirasto
Museovirasto
Sturenkatu 2a
00510 HELSINKI

https://www.museovirasto.fi
Museovirasto on kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja ja toimialansa kehittäjä. Museovirasto pitää huolta monimuotoisen kulttuuriperinnön säilymisestä sekä edistää sen saavutettavuutta ja avointa käyttöä. Museovirasto on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Museovirasto

Museovirastolta liki puoli miljoonaa euroa avustuksina museoille toiminnan kehittämiseen ja yhteisöllisyyttä vahvistaviin hankkeisiin22.3.2023 12:55:29 EET | Tiedote

Museoviraston jakamaa museoiden innovatiivisten hankkeiden avustusta myönnettiin päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettujen museoiden hankkeille yhteensä 444 000 euroa. Avustuksen saaneissa 15 hankkeessa museot muun muassa tuottavat uusia toimintamalleja ja palvelukonsepteja, lisäävät osallisuutta sekä edistävät kestävän kehityksen teemoja.

Kulttuuriperintö Suomessa on myös iranilaista musiikkia ja chala-leipää – Elävän perinnön lähettiläät monipuolistavat näkökulmia perinteisiin  16.3.2023 11:54:34 EET | Tiedote

Museoviraston koordinoimassa hankkeessa on syksyn ja talven aikana koulutettu elävän perinnön lähettiläitä, pidetty työpajoja ja tuotettu entistä moninaisempia näkökulmia aineettoman kulttuuriperinnön työhön. Hanke liittyy Unescon yleissopimukseen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta, ja sitä koordinoi Museovirasto yhteistyössä Taiteen edistämiskeskus Taiken, Kulttuuria kaikille -palvelun ja Globe Art Pointin kanssa.

Museovirasto laajentaa kuvataiteilijoiden näyttelypalkkioavustusta suuremmalle hakijajoukolle10.3.2023 09:58:19 EET | Tiedote

Museovirasto avaa 14.3.2023 avustushaun kuvataiteilijoiden vuosien 2023–2024 näyttelypalkkioiden kattamiseen. Ammatillisten museoiden lisäksi myös eräät muut näyttelynjärjestäjät voivat nyt hakea avustusta näyttelypalkkioiden maksamiseen ammattikuvataiteilijalle. Avustuksia haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionavustusten asiointipalvelun kautta 25.4.2023 klo 15 mennessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme