Musiikkitahtotyöryhmän asiantuntijat ratkovat kulttuurioikeuksien toteutumisen haasteita

Jaa

Musiikin terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on laajaa tutkimusnäyttöä. Kuitenkin musiikin saatavuus erilaisissa palveluissa toteutuu epätasaisesti ja on usein yksittäisten järjestöjen, hankkeiden ja terveydenhuollon edustajien varassa. Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen kokoama musiikkitahtotyöryhmä edistää erityisesti erilaisista muisti- ja aivosairauksista kärsivien perustuslakiinkin kirjattua oikeutta musiikkiin ja sen tuomiin terveysvaikutuksiin.

Työikäisenä muistisairauteen sairastuneet Wanaja Festivaleilla Hämeenlinnassa luomassa uusia musiikkimuistoja. Kuva: Milka Lintinen
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneet Wanaja Festivaleilla Hämeenlinnassa luomassa uusia musiikkimuistoja. Kuva: Milka Lintinen

Osalle ihmisistä musiikki voi olla esimerkiksi neurologisen sairauden vuoksi yksi harvoista tehokkaista välineistä tunteiden ja muistojen herättämiseen, tavoittamiseen ja sanoittamiseen. Samalla kuitenkin mahdollisuudet musiikin oma-aloitteiseen käyttöön voivat olla merkittävästi heikentyneet. Musiikkitahtotyöryhmä haluaa lisätä tietoa musiikkitahdon merkityksestä ja käytännön toteutuksesta. Työryhmän yhteinen tavoite on myös esiin tulleiden haasteiden ratkominen, esimerkiksi musiikin esittämisen ja tallentamisen lupiin liittyvät kysymykset.

Musiikkitahto on ihmisen henkilökohtainen tahdonilmaus siitä, millaista musiikkia hän haluaisi kuulla tai harrastaa tilanteessa, jossa hän ei pysty itse valitsemaan tai tekemään aloitteita musiikin kuuntelun, laulamisen, soittamisen tai muun musiikkiin liittyvän toiminnon suhteen.  

Musiikkitahtoon voi kirjata itselle tärkeiden ja mieluisten kappaleiden, artistien ja musiikkilajien ohella tarkempia käyttötarkoituksia ja ohjeita siitä, millaisen musiikin kokee sopivan tiettyihin tunnetiloihin tai tilanteisiin – ja toisaalta myös sen, millaisissa tilanteissa toivoo hiljaisuutta. Musiikkitahto voi sisältää esimerkiksi tiedon siitä, että on käynyt koko elämänsä tansseissa ja toivoisi pääsyä harrastuksen pariin jatkossakin, vaikka itse tanssiminen ei enää onnistuisikaan tai vaikkapa sen, että nauttii pianon soittamisesta.

Musiikkitahto voi olla esimerkiksi hoivatahdon oheen käsin kirjoitettu paperi tai sähköisesti tallennettu soittolista. Tärkeintä on, että tieto tahdonilmauksista on niiden ihmisten saatavilla, joille tuettavan henkilön arjen ja elämänlaadun ylläpito kuuluu. Arjen pieneltä tuntuvat teot, kuten vapaaehtoisen tai läheisen käynnistämä soittolista tai sopiva radiokanava täynnä tuttua musiikkia, on tuettavalle suuri kädenojennus ja tapa hyödyntää tehtyä musiikkitahtoa.

Työryhmä haluaa nähdä, että tutkimusnäyttö musiikin mahdollisuuksista ja hankkeissa saadut käytännön kokemukset huomioidaan myös hyvinvointialueiden palveluverkkoja rakennettaessa. Musiikki on kustannustehokas ja monipuolinen väline sekä ennaltaehkäisevän työn että hoidon ja kuntoutuksen osana. Palveluissa ei voida ohittaa ikääntyneiden ja toisten hoivan varassa elävien ihmisten oikeutta oman näköiseen kulttuuriseen elämis- ja kokemusmaailmaan.

Musiikkitahdosta puhutaan useimmiten muistisairauksien yhteydessä, mutta elämänkulkuun voi liittyä muitakin tilanteita, joissa mahdollisuudet ilmaista omia musiikkimieltymyksiä ja siihen liittyviä harrastuksia voivat olla pysyvästi tai väliaikaisesti heikentyneet. Musiikkitahtotyöryhmä haluaa lisätä tietoisuutta siitä, että kenen tahansa iästä riippumatta kannattaa laatia ja tallentaa musiikkitahtonsa.

Kirjoittajat: 

Anni Pitkäniemi, psykologi (PsM), väitöskirjatutkija Musiikki, ikääntyminen ja kuntoutus -tutkimusryhmä, Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö, Psykologian ja logopedian osasto, Lääketieteellinen tdk, Helsingin yliopisto

Annika Tammela, musiikin tutkija (FT), yliopistonopettaja, Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos,  Jyväskylän yliopisto 

Milka Lintinen, sosionomi (ylempi AMK), ohjaustoiminnan artenomi (AMK), tuotekehittäjä (EAT), työhönvalmentaja (EAT), Oman elämäni  sävelet - musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena -hanke, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry

Kaisa Tienvieri, kuoronjohtaja, hankepäällikkö (HuK), Minun ääneni  2021-2023 -hanke Kotona asuvien muistisairaiden ja omaishoitajien toimintakykyä ylläpitävään pedagogisesti ohjattuun kuorotoimintaan, Arvokas vanhuus ARVA ry. 

Heidi Kurtti, musiikkipedagogi, kulttuurituottaja, Äänemme soi -projekti, Äänekosken kaupunki.

Tiina Kuopanportti, oikeudellisen ennakoinnin asiantuntija, kouluttaja, luennoitsija

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Milka Lintinen
Oman elämäni sävelet -hanke / Kanta-Hämeen Muistiyhdistys
milka.lintinen@muistiaina.fi
044 493 2571

Kuvat

Työikäisenä muistisairauteen sairastuneet Wanaja Festivaleilla Hämeenlinnassa luomassa uusia musiikkimuistoja. Kuva: Milka Lintinen
Työikäisenä muistisairauteen sairastuneet Wanaja Festivaleilla Hämeenlinnassa luomassa uusia musiikkimuistoja. Kuva: Milka Lintinen
Lataa
Muistiystävällisissä lavatansseissa Hattulassa myös muistisairauteen sairastuneet saivat kokea jälleen lavatanssien riemua. Kuva: Milka Lintinen
Muistiystävällisissä lavatansseissa Hattulassa myös muistisairauteen sairastuneet saivat kokea jälleen lavatanssien riemua. Kuva: Milka Lintinen
Lataa
Tutkimusten mukaan muistisairaat hyötyvät musiikista erityisen paljon. Kuva: Shutterstock
Tutkimusten mukaan muistisairaat hyötyvät musiikista erityisen paljon. Kuva: Shutterstock
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Arvokas vanhuus ARVA ry
Arvokas vanhuus ARVA ry
Mäentakusenkatu 4 B
33580 Tampere

0505321803https://minunaaneni.fi/

Kolmivuotisessa Arvokas vanhuus ARVA ry:n Minun ääneni -hankkeessa tutkimustieto musiikin taianomaisesta voimasta muuttuu toiminnaksi. Järjestämme Pirkanmaan alueella kuntouttavia musiikkiryhmiä muistisairaille ja heidän omaisilleen. Lisäksi koulutamme hoivatyön ja musiikin ammattilaisia, vapaaehtoisia sekä muistisairaiden läheisiä käyttämään musiikin keinoja muistisairaiden arjessa. 

Minun ääneni -hankkeen tavoitteena on saada musiikista yleinen ja tuttu kuntoutuksen keino muistisairaiden arkeen. Laulamalla, musiikkia kuuntelemalla ja musisoimalla sekä muistelemalla voidaan lisätä muistisairaan elämänlaatua. Musisoimalla voidaan muistisairaan kotona asumista pidempään ja tuoda voimavaroja omaishoitajien arkeen. Väestötasolla ja kansantaloudellisesti kuntoutuksen merkitys on suuri. Suuret ikäluokat ovat tulleet vanhoiksi, ja muistisairaudet lisääntyvät väestössä, kun ihmisten elinikä pitenee.

Arvokas vanhuus ARVA ry on kaikille ikäihmisten hyvästä elämästä kiinnostuneille tarkoitettu yhdistys, jonka tavoitteena on tukea ikäihmisten mahdollisuutta elää mielekästä, omien arvojensa mukaista elämää silloinkin, kun heidän omat edellytyksensä siihen ovat heikentyneet.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Arvokas vanhuus ARVA ry

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme