Helsingin yliopisto

Muukalaiset yössä – Afrikan vuoristometsistä saattoi löytyä uusi nisäkäslaji

Jaa

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä löysi Taitavuorilta Keniasta puutamaanin, joka saattaa kuulua tieteelle aiemmin tuntemattomaan lajiin.

Puutamaani. Kuva: Hanna Rosti.
Puutamaani. Kuva: Hanna Rosti.

Löytö julkaistiin Taitavuorten yöaktiivisten nisäkkäiden ääntelyä selvittäneessä tutkimuksessa, jonka ensimmäiset tulokset ilmestyivät joulukuun puolivälissä Diversity-tiedelehdessä.

Puutamaanien monimuotoisuudesta ja ekologiasta tiedetään hyvin vähän, sillä nämä hieman suurta marsua muistuttavat, norsun etäiset sukulaiset liikkuvat vain öisin Afrikan trooppisten metsien latvustoissa. Jo aiemmin on tiedetty, että ne voivat äännellä lähes sadan desibelin voimalla, mutta Taitan metsistä äänitettyjä ”strangled thwack -kiljahduksia” ei ole aiemmin kuvattu.

Nau­hoi­tuk­set pal­jas­ta­vat, että Tai­tan puu­ta­maa­nit lau­la­vat

Puutamaanin laulu voi kestää yli 12 minuuttia ja se koostuu useista erilaisista äänteistä, joita yhdistetään ja toistetaan eri tavoin.

– Laulavat eläimet ovat todennäköisesti koiraita, jotka houkuttelevat lisääntymishalukkaita naaraita luokseen, pohtii Hanna Rosti, joka vietti Taitavuorten metsissä kolme kuukautta seuraten yöaktiivisia nisäkkäitä ja nauhoittaen niiden ääntelyä.

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Taitavuorten kaksi pikkugalagopopulaatiota voivat kuulua eri lajeihin. Pienemmän populaation kutsut ovat hyvin samankaltaisia kuin Kenian rannikkopikkugalagolla, lajilla, jonka aiemmin uskottiin esiintyvän vain rannikon alankometsissä. Toisen populaation erikoisia kutsuja ei ole vielä voitu varmuudella yhdistää mihinkään tunnettuun lajiin.

– Monien Afrikan yöeläinten taksonomia tunnetaan heikosti ja monia populaatioita ei ole vielä tutkittu lainkaan, sanoo tutkija Henry Pihlström, joka selvitti puutamaanien ja galagojen sotkuista taksonomiaa nyt julkaistua tutkimusta varten.

Rosti, H.; Pihlström, H.; Bearder, S.; Pellikka, P.; Rikkinen, J. Vocalization Analyses of Nocturnal Arboreal Mammals of the Taita Hills, Kenya. Diversity 202012, 473.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Hanna Rosti, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, Luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelma (LUOVA), hanna.z.rosti@helsinki.fi

Jouko Rikkinen, professori, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS / Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, jouko.rikkinen@helsinki.fi

Henry Pihlström, tutkija, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, henry.pihlstrom@helsinki.fi

Petri Pellikka, professori, Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto, petri.pellikka@helsinki.fi

Kuvat

Puutamaani. Kuva: Hanna Rosti.
Puutamaani. Kuva: Hanna Rosti.
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.

Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EETTiedote

Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme