Muukalaiset yössä – Afrikan vuoristometsistä saattoi löytyä uusi nisäkäslaji
Löytö julkaistiin Taitavuorten yöaktiivisten nisäkkäiden ääntelyä selvittäneessä tutkimuksessa, jonka ensimmäiset tulokset ilmestyivät joulukuun puolivälissä Diversity-tiedelehdessä.
Puutamaanien monimuotoisuudesta ja ekologiasta tiedetään hyvin vähän, sillä nämä hieman suurta marsua muistuttavat, norsun etäiset sukulaiset liikkuvat vain öisin Afrikan trooppisten metsien latvustoissa. Jo aiemmin on tiedetty, että ne voivat äännellä lähes sadan desibelin voimalla, mutta Taitan metsistä äänitettyjä ”strangled thwack -kiljahduksia” ei ole aiemmin kuvattu.
Nauhoitukset paljastavat, että Taitan puutamaanit laulavat
Puutamaanin laulu voi kestää yli 12 minuuttia ja se koostuu useista erilaisista äänteistä, joita yhdistetään ja toistetaan eri tavoin.
– Laulavat eläimet ovat todennäköisesti koiraita, jotka houkuttelevat lisääntymishalukkaita naaraita luokseen, pohtii Hanna Rosti, joka vietti Taitavuorten metsissä kolme kuukautta seuraten yöaktiivisia nisäkkäitä ja nauhoittaen niiden ääntelyä.
- Ääninäyte – puutamaanin ”strangled thwack –kiljahdus
- Ääninäyte – puutamaanin laulu
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Taitavuorten kaksi pikkugalagopopulaatiota voivat kuulua eri lajeihin. Pienemmän populaation kutsut ovat hyvin samankaltaisia kuin Kenian rannikkopikkugalagolla, lajilla, jonka aiemmin uskottiin esiintyvän vain rannikon alankometsissä. Toisen populaation erikoisia kutsuja ei ole vielä voitu varmuudella yhdistää mihinkään tunnettuun lajiin.
– Monien Afrikan yöeläinten taksonomia tunnetaan heikosti ja monia populaatioita ei ole vielä tutkittu lainkaan, sanoo tutkija Henry Pihlström, joka selvitti puutamaanien ja galagojen sotkuista taksonomiaa nyt julkaistua tutkimusta varten.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Rosti, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, Luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelma (LUOVA), hanna.z.rosti@helsinki.fi
Jouko Rikkinen, professori, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS / Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, jouko.rikkinen@helsinki.fi
Henry Pihlström, tutkija, Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, henry.pihlstrom@helsinki.fi
Petri Pellikka, professori, Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto, petri.pellikka@helsinki.fi
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme