Muuntohuumeet mukaan huumetestaukseen
Laittomilla huumemarkkinoilla liikkuu nykyään perinteisten huumausaineiden ja väärinkäytettyjen reseptilääkkeiden lisäksi uusia synteettisesti muokattuja psykoaktiivisia aineita. Huumeiden tunnistamisessa käytetyillä perinteisillä analyysimenetelmillä ei näitä yhdisteitä pystytä havaitsemaan.
FM Mira Sundström kehitti väitöstutkimuksessaan laajakirjoisen analyysimenetelmän, jolla voidaan määrittää sekä uudet että vanhat huumeet virtsanäytteistä pieninä pitoisuuksina. Menetelmä perustuu ultrakorkean erotuskyvyn nestekromatografiaan sekä korkean resoluution lentoaikamassaspektrometriaan.
– Analyysimenetelmä kerää näytteestä koko massaspektrometriin pääsevän ionivirran ilman tutkittavien yhdisteiden esivalintaa. Huumeiden tunnistaminen perustuu analyysin jälkeiseen tietokantahakuun: huumeiden ja niiden pilkkeiden mitattuja tarkkoja massoja verrattaan tietokannassa oleviin tarkkoihin massoihin, Sundström kertoo.
Uutta menetelmää verrattiin kahteen perinteiseen huumeiden testaustapaan, immunologiseen seulontaan ja massaspektrometriseen kohdeanalyysiin. Tulokset osoittivat nämä perinteiset menetelmät riittämättömiksi kokonaisvaltaisessa huumetestauksessa. Immunologisten analyysitulosten tulkinta ei ole suoraviivaista, joten jokainen positiivinen tulos on varmistettava luotettavammalla menetelmällä. Myös perinteisen massaspektrometrisen kohdeanalyysin tunnistustapa, joka perustuu vertailuaineen avulla tuotettuun spektriin, on riittämätön erityisesti muuntohuumeiden kohdalla.
Sekakäyttö yleistä päihdehoidon ulkopuolella olevilla
Kehittämäänsä menetelmää käyttäen Sundström tutki huumausaineriippuvaisten henkilöiden päihdekäyttöä ja arvioi, eroaako huumeiden käyttö päihdehoitoon osallistuvien ja osallistumattomien henkilöiden välillä.
– Usean päihteen samanaikainen sekakäyttö oli yleistä erityisesti päihdehoitoon osallistumattomien henkilöiden keskuudessa, Sundström toteaa.
Yleisimpiin väärinkäytettyihin huumeisiin kuuluivat opioidikipulääke buprenorfiini, rauhoittavat bentsodiatsepiinit, piristävä amfetamiini ja tietoisuutta muuttava kannabis. Uusista psykoaktiivisista aineista yleisin oli piristeiden joukkoon kuuluva alfa-pyrrolidinovalerofenoni (alfa-PVP), ja sen väärinkäyttöön liittyi aina päihteiden sekakäyttö.
Uusi menetelmä jo laajassa käytössä
– Muuntohuumeiden sisällyttäminen huumetestaukseen on erittäin tärkeää. Huumeiden sekakäyttö on riski potilaan terveydelle ja hoidon onnistumiselle, ja tarkan huumeprofiilin selvittäminen auttaa lääkäreitä antamaan parempaa hoitoa, Sundström sanoo.
Väitöstutkimuksessa kehitetyn laajan huumausaineseulonnan avulla lääkkeiden ja huumeiden sekakäyttö voitiin ensimmäistä kertaa selvittää varmistusanalyysitasoisesti ja kustannustehokkaasti. Menetelmä on jo otettu laajasti käyttöön sekä päihdepotilaiden hoidossa että oikeuslääketieteessä.
FM Mira Sundström väittelee 20.10.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Urine testing and abuse patterns of drugs and new psychoactive substances - Application of comprehensive time-of-flight mass spectrometry" (Virtsan huumetestaus ja huumausaineiden sekä uusien psykoaktiivisten aineiden väärinkäyttöprofiilit). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Hammaslääketieteen laitos, luentosali 1, Mannerheimintie 172. Vastaväittäjänä on dosentti Robert Kronstrand, Linköpingin yliopisto, Ruotsi, ja kustoksena on professori Ilkka Ojanperä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/224557
Väittelijän yhteystiedot:
*********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme