Helsingin yliopisto

Muuntohuumeet mukaan huumetestaukseen

Jaa
Väitöstutkimuksessa kehitetyllä uudella analyysimenetelmällä virtsanäytteestä pystytään löytämään perinteisten huumeiden lisäksi myös uudet muuntohuumeet pieninäkin pitoisuuksina.

Laittomilla huumemarkkinoilla liikkuu nykyään perinteisten huumausaineiden ja väärinkäytettyjen reseptilääkkeiden lisäksi uusia synteettisesti muokattuja psykoaktiivisia aineita. Huumeiden tunnistamisessa käytetyillä perinteisillä analyysimenetelmillä ei näitä yhdisteitä pystytä havaitsemaan.

FM Mira Sundström kehitti väitöstutkimuksessaan laajakirjoisen analyysimenetelmän, jolla voidaan määrittää sekä uudet että vanhat huumeet virtsanäytteistä pieninä pitoisuuksina. Menetelmä perustuu ultrakorkean erotuskyvyn nestekromatografiaan sekä korkean resoluution lentoaikamassaspektrometriaan.

– Analyysimenetelmä kerää näytteestä koko massaspektrometriin pääsevän ionivirran ilman tutkittavien yhdisteiden esivalintaa. Huumeiden tunnistaminen perustuu analyysin jälkeiseen tietokantahakuun: huumeiden ja niiden pilkkeiden mitattuja tarkkoja massoja verrattaan tietokannassa oleviin tarkkoihin massoihin, Sundström kertoo.

Uutta menetelmää verrattiin kahteen perinteiseen huumeiden testaustapaan, immunologiseen seulontaan ja massaspektrometriseen kohdeanalyysiin. Tulokset osoittivat nämä perinteiset menetelmät riittämättömiksi kokonaisvaltaisessa huumetestauksessa. Immunologisten analyysitulosten tulkinta ei ole suoraviivaista, joten jokainen positiivinen tulos on varmistettava luotettavammalla menetelmällä. Myös perinteisen massaspektrometrisen kohdeanalyysin tunnistustapa, joka perustuu vertailuaineen avulla tuotettuun spektriin, on riittämätön erityisesti muuntohuumeiden kohdalla.

Sekakäyttö yleistä päihdehoidon ulkopuolella olevilla

Kehittämäänsä menetelmää käyttäen Sundström tutki huumausaineriippuvaisten henkilöiden päihdekäyttöä ja arvioi, eroaako huumeiden käyttö päihdehoitoon osallistuvien ja osallistumattomien henkilöiden välillä.

– Usean päihteen samanaikainen sekakäyttö oli yleistä erityisesti päihdehoitoon osallistumattomien henkilöiden keskuudessa, Sundström toteaa.

Yleisimpiin väärinkäytettyihin huumeisiin kuuluivat opioidikipulääke buprenorfiini, rauhoittavat bentsodiatsepiinit, piristävä amfetamiini ja tietoisuutta muuttava kannabis.  Uusista psykoaktiivisista aineista yleisin oli piristeiden joukkoon kuuluva alfa-pyrrolidinovalerofenoni (alfa-PVP), ja sen väärinkäyttöön liittyi aina päihteiden sekakäyttö.

Uusi menetelmä jo laajassa käytössä

– Muuntohuumeiden sisällyttäminen huumetestaukseen on erittäin tärkeää. Huumeiden sekakäyttö on riski potilaan terveydelle ja hoidon onnistumiselle, ja tarkan huumeprofiilin selvittäminen auttaa lääkäreitä antamaan parempaa hoitoa, Sundström sanoo.

Väitöstutkimuksessa kehitetyn laajan huumausaineseulonnan avulla lääkkeiden ja huumeiden sekakäyttö voitiin ensimmäistä kertaa selvittää varmistusanalyysitasoisesti ja kustannustehokkaasti. Menetelmä on jo otettu laajasti käyttöön sekä päihdepotilaiden hoidossa että oikeuslääketieteessä.


FM Mira Sundström väittelee 20.10.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Urine testing and abuse patterns of drugs and new psychoactive substances - Application of comprehensive time-of-flight mass spectrometry" (Virtsan huumetestaus ja huumausaineiden sekä uusien psykoaktiivisten aineiden väärinkäyttöprofiilit). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Hammaslääketieteen laitos, luentosali 1, Mannerheimintie 172. Vastaväittäjänä on dosentti Robert Kronstrand, Linköpingin yliopisto, Ruotsi, ja kustoksena on professori Ilkka Ojanperä.  Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/224557

Väittelijän yhteystiedot:

mira.sundstrom@helsinki.fi

*********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye