Helsingin yliopisto

Muuntohuumeet mukaan huumetestaukseen

Jaa

Väitöstutkimuksessa kehitetyllä uudella analyysimenetelmällä virtsanäytteestä pystytään löytämään perinteisten huumeiden lisäksi myös uudet muuntohuumeet pieninäkin pitoisuuksina.

Laittomilla huumemarkkinoilla liikkuu nykyään perinteisten huumausaineiden ja väärinkäytettyjen reseptilääkkeiden lisäksi uusia synteettisesti muokattuja psykoaktiivisia aineita. Huumeiden tunnistamisessa käytetyillä perinteisillä analyysimenetelmillä ei näitä yhdisteitä pystytä havaitsemaan.

FM Mira Sundström kehitti väitöstutkimuksessaan laajakirjoisen analyysimenetelmän, jolla voidaan määrittää sekä uudet että vanhat huumeet virtsanäytteistä pieninä pitoisuuksina. Menetelmä perustuu ultrakorkean erotuskyvyn nestekromatografiaan sekä korkean resoluution lentoaikamassaspektrometriaan.

– Analyysimenetelmä kerää näytteestä koko massaspektrometriin pääsevän ionivirran ilman tutkittavien yhdisteiden esivalintaa. Huumeiden tunnistaminen perustuu analyysin jälkeiseen tietokantahakuun: huumeiden ja niiden pilkkeiden mitattuja tarkkoja massoja verrattaan tietokannassa oleviin tarkkoihin massoihin, Sundström kertoo.

Uutta menetelmää verrattiin kahteen perinteiseen huumeiden testaustapaan, immunologiseen seulontaan ja massaspektrometriseen kohdeanalyysiin. Tulokset osoittivat nämä perinteiset menetelmät riittämättömiksi kokonaisvaltaisessa huumetestauksessa. Immunologisten analyysitulosten tulkinta ei ole suoraviivaista, joten jokainen positiivinen tulos on varmistettava luotettavammalla menetelmällä. Myös perinteisen massaspektrometrisen kohdeanalyysin tunnistustapa, joka perustuu vertailuaineen avulla tuotettuun spektriin, on riittämätön erityisesti muuntohuumeiden kohdalla.

Sekakäyttö yleistä päihdehoidon ulkopuolella olevilla

Kehittämäänsä menetelmää käyttäen Sundström tutki huumausaineriippuvaisten henkilöiden päihdekäyttöä ja arvioi, eroaako huumeiden käyttö päihdehoitoon osallistuvien ja osallistumattomien henkilöiden välillä.

– Usean päihteen samanaikainen sekakäyttö oli yleistä erityisesti päihdehoitoon osallistumattomien henkilöiden keskuudessa, Sundström toteaa.

Yleisimpiin väärinkäytettyihin huumeisiin kuuluivat opioidikipulääke buprenorfiini, rauhoittavat bentsodiatsepiinit, piristävä amfetamiini ja tietoisuutta muuttava kannabis.  Uusista psykoaktiivisista aineista yleisin oli piristeiden joukkoon kuuluva alfa-pyrrolidinovalerofenoni (alfa-PVP), ja sen väärinkäyttöön liittyi aina päihteiden sekakäyttö.

Uusi menetelmä jo laajassa käytössä

– Muuntohuumeiden sisällyttäminen huumetestaukseen on erittäin tärkeää. Huumeiden sekakäyttö on riski potilaan terveydelle ja hoidon onnistumiselle, ja tarkan huumeprofiilin selvittäminen auttaa lääkäreitä antamaan parempaa hoitoa, Sundström sanoo.

Väitöstutkimuksessa kehitetyn laajan huumausaineseulonnan avulla lääkkeiden ja huumeiden sekakäyttö voitiin ensimmäistä kertaa selvittää varmistusanalyysitasoisesti ja kustannustehokkaasti. Menetelmä on jo otettu laajasti käyttöön sekä päihdepotilaiden hoidossa että oikeuslääketieteessä.


FM Mira Sundström väittelee 20.10.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Urine testing and abuse patterns of drugs and new psychoactive substances - Application of comprehensive time-of-flight mass spectrometry" (Virtsan huumetestaus ja huumausaineiden sekä uusien psykoaktiivisten aineiden väärinkäyttöprofiilit). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Hammaslääketieteen laitos, luentosali 1, Mannerheimintie 172. Vastaväittäjänä on dosentti Robert Kronstrand, Linköpingin yliopisto, Ruotsi, ja kustoksena on professori Ilkka Ojanperä.  Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/224557

Väittelijän yhteystiedot:

mira.sundstrom@helsinki.fi

*********************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Datatieteen tutkijat ja uudet menetelmät esillä Helsingin Tiedekulmassa tiistaina 29.5. kello 9-1525.5.2018 14:24Tiedote

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto etsivät datatieteen menetelmille uusia käyttötapoja yhteisessä HiData-tutkimuskeskuksessa, Helsinki Centre for Data Science, joka esittäytyy Tiedekulmassa tiistaina 29.5., Yliopistonkatu 4. Tilaisuus on avoin ja antaa yleiskäsityksen datatieteen menetelmistä ja mahdollisuuksista eri tieteenaloilla. Tarkoitus on myös ideoida uusia tutkimusalueita ja sovelluksia.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme