Muurahaistoukat pistävät kampoihin loiskuningattaren jälkeläisille
Joidenkin muurahaislajien kuningattaret tunkeutuvat toisten muurahaislajien pesiin, tappavat isäntäpesän hallitsevan kuningattaren tai kuningattaret ja munivat omat munansa isännän pesään. Isäntäpesän työläiset huolehtivat tämän jälkeen loiskuningattaren jälkeläisistä kuin omistaan, aivan kuten pikkulintu käen munimasta munasta.
– Isäntäpesälle tämä on katastrofaalista, sillä kuningattarensa menetettyään pesällä ei ole enää omaa jälkeläistuotantoa. Tämän vuoksi loisia vastaan puolustautuminen on isäntäpesälle erittäin tärkeää, sanoo väitöskirjatutkija Unni Pulliainen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkijat ovat nyt havainneet, että alkuperäislajin toukat eivät suinkaan ole vain passiivisia sivustaseuraajia, vaan ne voivat osallistua toimintaan.
– Isäntämuurahaisten toukat syövät loiskuningattarien munia. Ne saattavat siis osallistua puolustustaisteluun koko pesän tulevaisuutta uhkaavia loismuurahaisia vastaan.
Tutkimukseen valittiin kuusi Formica-suvun muurahaislajia, joista isäntälajiksi valikoitui Suomessa yleisesti loisittu mustamuurahainen. Tutkijat keräsivät maastosta eri lajien kuningattaria ja kasvattivat niiden tuottamia munia ja toukkia laboratorio-oloissa. Kokeissa tutkittiin, minkä lajin munat maistuivat isäntälajin toukille, minkä kokoisia munat ovat ja mitä sukupuolta munia syövät toukat ovat.
– Halusimme selvittää myös, miltä munat haisevat, sillä todennäköisesti juuri hajun perusteella toukat pystyvät erottamaan munien alkuperän toisistaan. Suuri kysymys on kuitenkin vielä ratkaisematta: miten toukat haistavat? Aikuisten muurahaisten hajuaisti sijaitsee niiden tuntosarvissa, jollaisia toukilla ei ole. Tästä on hyvä jatkaa tutkimuksia, Unni Pulliainen sanoo.
Artikkeli:
Unni Pulliainen, Heikki Helanterä, Liselotte Sundström and Eva Schultner. The possible role of ant larvae in the defence against social parasites. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences 2019-03-13 | journal-article DOI: 10.1098/rspb.2018.2867
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Unni Pulliainen, unni.pulliainen@helsinki.fi, puh. 041 469 5309, @Unnip
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme