Helsingin yliopisto

Muurahaistoukat pistävät kampoihin loiskuningattaren jälkeläisille

Jaa
Muurahaispesään tunkeutuneen vieraan lajin kuningattaren munat voivat päätyä alkuperäislajin toukkien ruoaksi.
Isäntalajin muurahaistoukat voivat puolustaa pesäänsä syömällä pesään tunkeutuneen loismuurahaislajin munia. Kuva: Unni Pulliainen
Isäntalajin muurahaistoukat voivat puolustaa pesäänsä syömällä pesään tunkeutuneen loismuurahaislajin munia. Kuva: Unni Pulliainen

Joidenkin muurahaislajien kuningattaret tunkeutuvat toisten muurahaislajien pesiin, tappavat isäntäpesän hallitsevan kuningattaren tai kuningattaret ja munivat omat munansa isännän pesään. Isäntäpesän työläiset huolehtivat tämän jälkeen loiskuningattaren jälkeläisistä kuin omistaan, aivan kuten pikkulintu käen munimasta munasta.

– Isäntäpesälle tämä on katastrofaalista, sillä kuningattarensa menetettyään pesällä ei ole enää omaa jälkeläistuotantoa. Tämän vuoksi loisia vastaan puolustautuminen on isäntäpesälle erittäin tärkeää, sanoo väitöskirjatutkija Unni Pulliainen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkijat ovat nyt havainneet, että alkuperäislajin toukat eivät suinkaan ole vain passiivisia sivustaseuraajia, vaan ne voivat osallistua toimintaan.  

– Isäntämuurahaisten toukat syövät loiskuningattarien munia. Ne saattavat siis osallistua puolustustaisteluun koko pesän tulevaisuutta uhkaavia loismuurahaisia vastaan.

Tutkimukseen valittiin kuusi Formica-suvun muurahaislajia, joista isäntälajiksi valikoitui Suomessa yleisesti loisittu mustamuurahainen. Tutkijat keräsivät maastosta eri lajien kuningattaria ja kasvattivat niiden tuottamia munia ja toukkia laboratorio-oloissa. Kokeissa tutkittiin, minkä lajin munat maistuivat isäntälajin toukille, minkä kokoisia munat ovat ja mitä sukupuolta munia syövät toukat ovat.

– Halusimme selvittää myös, miltä munat haisevat, sillä todennäköisesti juuri hajun perusteella toukat pystyvät erottamaan munien alkuperän toisistaan. Suuri kysymys on kuitenkin vielä ratkaisematta: miten toukat haistavat? Aikuisten muurahaisten hajuaisti sijaitsee niiden tuntosarvissa, jollaisia toukilla ei ole. Tästä on hyvä jatkaa tutkimuksia, Unni Pulliainen sanoo.

Artikkeli:

Unni Pulliainen, Heikki Helanterä, Liselotte Sundström and Eva Schultner. The possible role of ant larvae in the defence against social parasites. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences 2019-03-13 | journal-article DOI: 10.1098/rspb.2018.2867

Evoluutio, sosiaalisuus ja käyttäytyminen -tutkimusryhmä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Unni Pulliainen, unni.pulliainen@helsinki.fi, puh. 041 469 5309, @Unnip

Kuvat

Isäntalajin muurahaistoukat voivat puolustaa pesäänsä syömällä pesään tunkeutuneen loismuurahaislajin munia. Kuva: Unni Pulliainen
Isäntalajin muurahaistoukat voivat puolustaa pesäänsä syömällä pesään tunkeutuneen loismuurahaislajin munia. Kuva: Unni Pulliainen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

 

viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

 

 

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye