#muutoksentekijä ilmastokriisin ytimessä

Ilmastonmuutos on muhinut pitkään, universaalien palvelujen leikkaukset ovat aiheuttaneet ongelmia useita vuosikymmeniä, ja eriarvoisuus ihmisten välillä syvenee hurjaa vauhtia. Olemme unohtaneet ihmisyyden ytimessä olevat arvot – ihmisten väliset riippuvuussuhteet ja niihin kuuluvan jaetun huolenpidon periaatteen. Siksi me riistämme luontoa ja kohtelemme kaltoin yhteiskunnan heikoimpia.

”Keskinäinen hoiva- ja huolenpito rakentaa kannattelevaa kiintymystä ihmisten välille. Tämä ajatus sisältyy hyvinvointivaltion universaaleihin palveluihin, joilla pyritään huolehtimaan kaikista kansalaisista, riippumatta tämän taustasta, kuten uskonnosta, sukupuolesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta.”

Keskustelu ilmastonmuutoksen ympärillä käy kiivaana ja jakaa mielipiteet kahteen leiriin: ilmastonmuutoksen kieltäjiin ja muutosta tavoitteleviin ilmastoaktivisteihin ja heidän tukijoihinsa. Keskustelusta uupuu usein ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen taustalla vaikuttavien arvojen nimeäminen ja näiden arvojen yhteys yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Miksi ilmastonmuutoksen kieltäjät ovat usein konservatiivisia arvoja kannattavia miehiä? 

Ilmastonmuutos kytkeytyy ihmisoikeuskysymyksiin ja eriarvoisuuden syvenemiseen. Hyvinvointivaltion radikaali ajatus jaetusta hoivasta ja huolenpidosta on poljettu alas viimeisten vuosikymmenten aikana talousjohtoisen politiikan seurauksena. Talouden sanellessa suuntaa kansallisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa, ihmiset ja luonto jäävät aina toiseksi. 

Olemme tulleet pisteeseen, jossa erilaisten arvomaailmojen kestävyyttä punnitaan ja jokaisen on valittava puolensa. Muutoksentekijä tarjoaa tukea oman näkemyksen muodostamiseen ja kutsuu lukijaa löytämään oman tapansa liittyä keskusteluun.

Muutoksentekijä on kansalaisjärjestössä työskentelevän feministisen sosiaalityöntekijän, diakonian vihkimyksen saaneen yhteiskuntatieteilijän ja väitöskirjatutkija Johanna Linner Matikan (s.1979) esikoiskirja. Hän haastatteli kirjaansa ”vintage-aktivisteja” ja pitkänlinjan hyvinvointiyhteiskunnan rakentajia: Vappu Taipaletta, Aulikki Kananojaa, Pirkko Fihlmania ja Sirkka Ahosta, koska ”historiattomuus on ajassamme epidemia”. Alkusanat kirjaan on kirjoittanut ekososiaalisen hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Salonen ja epilogin ekofeministi Kaarina Kailo. 

”Kehityksen ja innovaatioiden äärellä me emme ehkä tahtoisi myöntää kuinka riippuvaisia me olemme edelleen toinen toisistamme. Syntyessään ihminen ei jää eloon ilman toisen ihmisen antamaa hoivaa, mitä hän tarvitsee huomattavasti muita nisäkkäitä pidempään. Ihmisaivot kehittyvät hitaasti ja saavuttavat täysi-ikäisyyden keskimäärin vasta 25-vuoden iässä. Juridisesti täysi-ikäinen nuori aikuinen tarvitsee siten vielä pitkään aikuisten tukea, ennen kuin on kypsä itsenäiseen elämään. Vanhuuden lopulta saavuttaessa meistä jokaisen, olemme jälleen muiden tuen varassa. Välissä on joitakin vuosikymmeniä kestävä ajanjakso, jossa ihminen pyrkii löytämään rakkautta ja onnea ”omin avuin”. Näissä pyrkimyksissä toiset näyttelevät kuitenkin aivan keskeistä roolia. Me olemme jatkuvasti riippuvaisia toisistamme, myönnämme sitä tai emme.”

#Muutoksentekijä on mukana Helsingin kirjamessuilla!