Jyväskylän yliopisto

Muutokset haastavat ammattikorkeakouluja

Jaa

Noin neljännes ammattikorkeakouluopettajista näkee digitaalisuuden välttämättömänä pahana. Suurin osa opettajista pitää kuitenkin digiteknologiaa mahdollisuutena, toivottuna tai kaikkialla läsnä olevana apuna. Opettajat kokevat työnsä yksilölliseksi toiminnaksi, ja vain osa opettajista on omaksunut muutoksen kohti ohjaavaa ja yhteisöllistä työtapaa opetuskeskeisen työskentelyn sijaan.

Aija Töytäri.
Aija Töytäri.

Terveystieteiden lisensiaatti Aija Töytäri on tutkinut väitöstutkimuksessaan, miten ammattikorkeakouluopettajat oppivat ja hyödyntävät digitaalisuutta työssään ja minkälaisia osaamishaasteita heillä on työelämäyhteistyössä. Tulokset ovat yllättäviä, sillä opettajien työn katsotaan yhä enenevissä määrin muuttuneen yhteistoiminnalliseksi.

- Tutkimuksessa kuitenkin vain pieni edelläkävijöiden joukko kuvasi oppimistaan innovatiivisena toimintana korkeakoulun ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa, Töytäri Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.

Opettajien kuvauksissa näkyy perinteistä ajattelua oppimisesta yksilöllisenä toimintana, mutta toisaalta nykyisten oppimiskäsitysten kanssa samansuuntaista ajattelua. Oppimisen ei tulisi rajoittua luokkahuoneisiin ja yksilölliseen kognitiiviseen toimintaan vaan tapahtua paljolti verkostomaisessa ja innovatiivisessa yhteistyössä kumppaneiden kanssa.

- Vain alle viidenneksellä opettajista digitaalisuuden hyödyntäminen on laajaa, omaan kehittymiseen tähtäävää ja toteutuu vuorovaikutuksessa ulkopuolisten kanssa verkostoissa ajasta ja paikasta riippumattomana. Työelämäyhteistyön osaamishaasteena on yhteistyön vähäisyys ja kumppanuuksien puute, Töytäri sanoo.

Opettajat tarvitsevat uutta osaamista

Väitöskirjan tulosten mukaan ammattikorkeakouluopettajuus kiteytyy neljään muotoon: 1) individualistinen opettajuus, 2) kollegiaalinen opettajuus, 3) tiimimäinen, yhteisöllinen opettajuus oman alan toimijoiden kanssa ja 4) verkostoitunut, kansainvälinen opettajuus. Tulokset tuovat esiin ammattikorkeakouluopettajan työn kirjon.

- Vaikka aikaisempien tutkimustulosten perusteella ammatillinen opettajuus on muuttunut yksilöllisestä yhteisöllisempään suuntaan, verkostoitunut ja varsinkaan kansainvälinen opettajuus ei näyttäydy tämän tutkimuksen mukaan hallitsevana muotona ammattikorkeakoulutuksessa, Töytäri huomauttaa.

Tutkimus luo uutta tietoa ammattikorkeakouluopettajien omasta oppimisesta ja nostaa esiin ammattikorkeakouluopettajien osaamisen kehittämiskohteita. Tulosten perusteella on ilmeistä, että opettajat tarvitsevat myös digitaalisuuden hyödyntämiseksi ja työelämäyhteistyöhön laajempaa osaamista ja täydennyskoulutusta.

Väitoskirja koostuu neljästä artikkelista, joista kahden tutkimuksen kohdejoukkona olivat kaikki Suomen ammattikorkeakoulujen opettajat (lähes 6000 henkilöä). Kolmannen artikkelin aineisto kerättiin kyselylomakkeella ja sen kohteina olivat FUAS ammattikorkeakoulujen opettajat (yli 700 henkilöä). Neljännessä tutkimuksessa haastateltiin 16 korkeakoulutuksen kehittämishankkeessa mukana ollutta ammattikorkeakouluopettajaa.

TtL Aija Töytärin fysioterapian väitöskirjan "Näkökulmia ammattikorkeakouluopettajan oppimiseen ja osaamishaasteisiin" tarkastustilaisuus pidetään Arppeanum-auditoriossa (Snellmaninkatu 3, Helsinki) 9.8.2019 klo 12. Vastaväittäjänä FT, dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja kustoksena FT Arja Piirainen. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 104, Jyväskylä 2019, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7811-2. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7811-2 (PDF).

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Aija Töytäri, aija.toytari@minedu.fi, 050 463 9855

Kuvat

Aija Töytäri.
Aija Töytäri.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla5.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Tut­ki­mus osoit­ti ensi ker­ran me­ka­nis­min, jol­la isän­tä­so­lun omat kal­paii­ni-ent­syy­mit edis­tä­vät en­te­ro­vi­rusin­fek­tio­ta3.12.2019 10:10:26 EETTutkimus

Pitkään on arveltu, että jotkut solun omat proteaasit (valkuaisaineita pilkkovat entsyymit) osallistuisivat virusinfektion edistämiseen enterovirusten infektoimissa soluissa. Tähän mennessä on ollut epäselvää, mitä nämä proteaasit ovat. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa, että viruksen sisältämien proteaasien lisäksi isäntäsolun omat kalpaiini-entsyymit pystyvät pilkkomaan viruksen polyproteiinia ja siten tuottamaan viruspartikkelien kasauksessa tarvittavia kapsidiproteiineja. Tuloksia voidaan hyödyntää antiviraalihoitojen kehittämisessä. Tutkimus julkaistiin Viruses-tiedejulkaisussa marraskuussa 2019.

Väitös 11.12.2019: Historia ja yritysten yhteiskuntavastuu3.12.2019 08:00:00 EETTutkimus

Tutkimuksen kapea-alaistuminen voi rajoittaa sen tulosten käytettävyyttä etenkin monitahoisten yhteiskunnallisten kysymysten yhteydessä. Vastaavasti rahoittajat ja tutkijat suosivat yhä enemmän poikkitieteellisiä tutkimushankkeita. Tutkimus osoittaa, että vaikka poikkitieteellisyyden tarjoamat mahdollisuudet kuulostavat lupaavilta, voivat niiden pohjalta asetetut tavoitteet olla erittäin hankalia toteuttaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme