Muuttajatutkimus: Yhdeksän kymmenestä suosittelisi Vaasaa asuinpaikkana

Palvelut, työllisyys ja vapaa-ajan mahdollisuudet houkuttelevat merelliseen Vaasaan

”Paljon mahdollisuuksia ja Vaasan maine on pysynyt hyvänä. Siellä jaksetaan uudistaa ja rakentaa. Ja sieltä kuitenkin pääsee helposti näkemään kauneimpia Suomen paikkoja. Siellä on myös hyviä palveluja.” – lähtömuuttaja

Sekä Vaasaan muuttavilla että täältä lähtevillä merkittävin muuton syy oli oma tai puolison opiskelu tai työpaikka. Tulomuuttajat arvostavat hyviä liikenneyhteyksiä, työllisyysnäkymiä, viheralueita sekä peruspalveluja. Kiitosta tutkimuksessa saivat myös korkeakoulutus, asuntojen saatavuus ja kaupalliset palvelut. Lisäksi merellisyys, kirjasto- ja liikuntapalvelut, tapahtumatarjonta nousivat esiin positiivisina asioina.

Tyytyväisyys nousee esiin tulomuuttajien antamasta kokonaisarvosanasta, jota arvioitiin asteikolla 1−5. Kokonaisarvosana on 3,8, kun 70 prosenttia antoi arvosanan 4 ja yhdeksän prosenttia arvosanan 5.

Asiantuntijan mukaan kokonaisuutta tarkastellessa tyytyväisyys on Vaasassa korkealla tasolla.

− Imagolla ja sen eteen tehtävällä työllä on aina merkitystä. Näitä tuloksia kehtaa käyttää markkinoinnissa, toteaa viestintä- ja tutkimuspäällikkö Etta Partanen tutkimuksen toteuttaneesta Innolinkistä.

Vaasa on monikielinen kaupunki – ja se on hyvä juttu

”Vaasassa on parasta kaupungin kauneus, jossa on suunniteltu kaikki hyvin. Vaasassa kaksikielisyys on myös positiivinen valttikortti.” – lähtömuuttaja

84 prosenttia ruotsinkielisistä ja 70 prosenttia suomenkielisistä pitää Vaasaa kaksi- tai monikielisenä. Sekä paluu- että lähtömuuttajat kielestä riippumatta näkevät asian myönteisenä. Osalle kielellisyys on neutraali asia, ja vain pieni joukko kokee sen kielteiseksi.

Ruotsinkieliset tulomuuttajat ovat keskimäärin suomenkielisiä tyytyväisempiä Vaasaan. Esimerkiksi vanhuspalveluiden, koulutuspalveluiden ja kirjastopalveluiden kohdalla ruotsinkieliset ovat tyytyväisempiä. Erot kieliryhmien välillä ei kuitenkaan ole suuria.

− Vaikka yksittäiset henkilöt pohtivat kielivaatimuksia työmahdollisuuksien näkökulmasta, on hienoa huomata, kuinka tärkeä ja positiivinen asia monikielisyys ihmisille on ja kuinka se toimii hyvin arjessa, iloitsee kaupungin viestintäpäällikkö Leena Forsén.

Vaasaan palataan mielellään

”Minulla on niin kova tunneside Vaasaan.” – paluuta harkitseva lähtömuuttaja

Valtaosa vastaajista on valmis suosittelemaan Vaasa ystävilleen. Valmiuteen voi vaikuttaa se, että 39 prosenttia tulomuuttajista on syntyperäisiä vaasalaisia tai Vaasassa aiemmin asuneita. Kun lukuun lisätään lähikunnista muuttaneet, on Vaasa tuttu noin puolelle tänne muuttavista.

Koska muulta tulleiden keskuudessa Vaasan tunteminen on heikompaa, voi suosittelulla olla suuri merkitys muuttopäätöstä pohtivalle. Paluumuuttajille päätös sen sijaan on usein helpompi.

− Vaasalaisuus taitaa olla monella dna:ssa, sillä tänne palataan mielellään, jos siihen tulee mahdollisuus, Partanen tulkitsee.

Hyvä maine auttaa pitovoiman parantamisessa

”Vaasasta huokuu positiivinen asenne kaikkia kohtaan niin ihmisistä ja kaupungista. Vaasasta tulee jo sanana mieleen positiivisuus.” – tulomuuttaja

Vaasaan muuttaa etenkin alle 35-vuotiaita. Toisaalta tämä on myös suurin lähtömuuttajaryhmä. Sekä tulo- että lähtö muuttajista suurin osa on hyvin koulutettuja työssä käyviä tai opiskelijoita. Tutkimuksen vanhemmat ikäryhmät vaikuttavat tulevan jäädäkseen.

Koska muuttoliike on vilkasta, aiotaan Vaasassa panostaa pitovoiman parantamiseen. Vaikka isot kaupungit houkuttelevat etenkin nuoria, tavoitteena on, että Vaasaan jäädään opintojen jälkeen.

− Tutkimuksen tuloksia tullaan käyttämään sekä tulevien markkinointikampanjoiden sisällössä että kaupungin vetovoimatekijöiden kehittämisen suunnittelussa, kertoo Forsén.

Tietoa tutkimuksesta

Muuttajatutkimus tuottaa tietoa muuttoliikkeen numeroiden takaa muuttajien muuton syistä, viihtymisestä uudessa kotikunnassa sekä arvioidusta sitoutumisesta alueeseen. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina touko-kesäkuussa 2018. Siihen vastasi 300 lähtömuuttajaa eli Vaasasta alle 5 vuoden sisällä pois muuttanutta sekä 300 tulomuuttajaa eli Vaasaan alle 5 vuotta sitten muuttanutta. Vastaajista suomenkielisiä oli noin 70 prosenttia ja ruotsinkielisiä 20 prosenttia.