Muuttunut tilastokäytäntö tiukentaa Suomen velkaantumisen rajoitteita
...mutta kiinnostavatko EU:n ohjausjärjestelmän rajoitteet enää ketään edes Suomessa?
Suomen julkisen velan tilastomenetelmän muutos lisää Suomen laskennallista julkista velkaa. Jos EU:n talouden ohjausjärjestelmän velkarajoihin joskus palattaisiin, Suomi joutuisi siis supistamaan julkista velkaansa luultua enemmän. Siirtymävaiheessa Suomen talouteen voisi kohdistua tiukempaa sääntelyä kuin velan ollessa sallitun rajan alapuolella.
Muutoksen jälkeen suurin osa Valtion asuntorahaston takaamista korkotukilainoista tulkitaan EU:n talouden ohjausjärjestelmässä julkisen velan osaksi. Esimerkiksi vuonna 2021 muutos kasvattaa Suomen laskennallista velkasuhdetta 5,9 prosenttiyksikköä noin 72 prosenttiin, ja siirtää sen näin oleellisesti kauemmas sallitusta 60 prosentin maksimiarvosta.
Tilastomenetelmän muutos ei kuitenkaan näytä huolettavan Suomessa ketään. Huolipuheen vähäisyys viittaa vahvasti siihen, ettei ohjausjärjestelmän ennalleen palauttamiseen usko enää kukaan – ei edes Euroopan kenties sääntöuskovaisimmassa maassa.
Lue Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kieman koko blogikirjoitus aiheesta!
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka KiematutkimusohjaajaMakrotalous ja ennustetoiminta
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
M&A-podcast: Valtiollisia valheita13.1.2023 06:00:00 EET | Tiedote
Vaikka propaganda olisi läpinäkyvää ja kömpelöä, ällistyttävän usein se vaikuttaa silti. Venäjän sotapropaganda sotkee ajatuksia, vaihtaa tarinaa ja jopa viihdyttää. M&A:n uusi jakso avaa, miten alamaisten mieliä mankeloidaan ja mihin propagandan teho perustuu. Toinen hätkähdyttävä kysymyksemme kuuluu: ovatko valtiot ja valtahierarkiat levy, joka jäi puolivahingossa päälle? Arkeologit haastavat nyt yhteiskuntatieteen ja väittävät, että alkukantaiset yhteisöt olivat poliittisesti luovempia kuin tajusimmekaan.
Talous & Yhteiskunta -lehti 4/2022 keskittyy kuluttajiin29.12.2022 18:56:08 EET | Tiedote
Somen lapsivaikuttajat ovat markkinoinnin terävintä kärkeä, kun halutaan myydä alaikäisille. Myöskin, kuluttajan tiedot ovat omaisuutta, josta tämän tulisi hyötyä itse. Kerromme miten!
Ennustearvio: Julkiselle taloudelle kuuluu muutakin kuin huonoa19.12.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa kolme kuukautta sitten syyskuun 14. päivänä. Sen mukaan kuluvan vuoden talouskasvu olisi 1,8 prosenttia, ensi vuoden talouskasvu olisi 0,7 prosenttia ja vuoden 2024 talouskasvu olisi 2,1 prosenttia. Ennusteessa arvioimme, että Venäjän kanssa käytävän kaupan hiipumisen vaikutukset Suomen talouteen jäisivät melko vähäisiksi ja että Venäjän Ukrainassa käymä hyökkäyssota vaikuttaisi Suomen talouteen ensisijaisesti energiakriisin sekä kansainvälisen talouskasvun hiipumisen välityksellä. Nämä arviot vaikuttavat edelleen perustelluilta.
M&A-podcast: Kymmenen lääkettä talouden kolotuksiin16.12.2022 06:00:00 EET | Tiedote
M&A:n vuoden viimeinen jakso on kansan kyselytunti. Annamme vallan kuulijoille ja vastaamme suoraan kymmeneen kieroon kysymykseen. Hoidamme kansantalouden vaivoja, ja M&A-terapiaa saavat mm. verotuksen rappeuma, Baumolin tauti, keskuspankkien hengenahdistus, talousjournalismin anemia ja housun vetoketjun väliin jäänyt itsetunto.
Tansanian naisten sosiaaliturvan saatavuudessa edelleen laajoja puutteita12.12.2022 06:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan naisten sosiaaliturvan saatavuudessa ja kattavuudessa on laajoja puutteita, vaikka Tansaniassa on viimeisten parin vuosikymmenen aikana pyritty uudistamaan ja laajentamaan lainsäädäntöä sosiaaliturvan ja vakuutusjärjestelyjen osalta. Varsinkin erot virallisessa ja epävirallisessa taloudessa*) työskentelevien naisten sosiaalivakuuttamisen välillä ovat huomattavia. Tutkimus osoittaa, että sukupuolittuneisiin sosiaaliturvatarpeisiin voitaisiin tehokkaasti tulevaisuudessa vastata kaikkia yhteiskunnan jäseniä integroivilla toimilla ja sukupuolisensitiivisellä politiikkasuunnittelulla. Kvantitatiiviset simulaatiotulokset osoittavatkin, että ensisijaiselle huoltajalle maksettavat lapsilisät voisivat tehokkaasti vaikuttaa erityisesti yksinhuoltajaäitien perheiden kokemaan köyhyyteen ja taloudelliseen epätasa-arvoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme