Myös erityislasten sisarukset kaipaavat huomiota

”Olisin toivonut, että mun perään katsotaan enemmän. Kaikki kuvitteli, että kyllä se pärjää. Annettiin vastuu itsestä ja muista liian varhain, joka kääntyi mua vastaan.” Näin kuvailee eräs nuori aikuinen Erityinen sisaruus -projektissa toteutetuissa haastatteluissa. Kun perheessä on pitkäaikaissairas tai vammainen lapsi, vaikuttaa se aina koko perheen dynamiikkaan. Yksi lapsi saattaa viedä normaalia huomattavasti enemmän vanhempien aikaa tai tilanne saattaa tuoda perheeseen paljon huolta. Tällöin on riski, että sisaruksista tulee liiankin pärjääviä tai he alkavat vuorostaan oireilla, joko siinä tilanteessa tai myöhemmin.
 

Yhtä lailla erityistä tukea tarvitsevan lapsen sisaruudella on kuitenkin todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia ja monet sisarukset kertovat erilaisuuden olevan itselle normaalia. ”Erityinen sisaruus ei koskaan ole mustavalkoisesti joko hyvä tai huono asia, vaan siihen liittyy monia vivahteita”, kertoo Erityinen sisaruus -projektin projektipäällikkö Katri Lehmuskoski. ”Nykyään perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset osaavat jo kysyä pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen kuulumisten lisäksi vanhempien jaksamisesta ja tuen tarpeesta, pikkuhiljaa enenevässä määrin toivottavasti myös sisarusten”, Lehmuskoski jatkaa. Sisarukset toivovat vanhemmilta ja muilta aikuisilta mm. tietoa sisaruksen sairaudesta tai vammasta, omien kuulumisten kyselyä, pienissä arkisissa asioissa huomioimista, välillä omaa aikaa vanhempien kanssa ilman sisarusta sekä oman rauhan turvaamista erityisesti tilanteissa, joissa sisaruksella on haastavaa käyttäytymistä. ”Vertaistuki sisaruksille on tärkeää ja monet järjestöt ovat tarttuneet tähän haasteeseen. Kaikista merkittävintä sisarusten kannalta on kuitenkin se, kuinka hyvin kotona pystytään asioista keskustelemaan sekä aikuisilta saatu turva, vaikka aika ei aina jakautuisikaan tasan kaikkien lasten kesken”, kuvaa Katri Lehmuskoski.

Erityinen sisaruus -projekti on Rinnekoti-Säätiön Norio-keskuksen, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n, Sylva ry:n ja TATU ry:n yhteistyöprojekti, jossa on tiiviinä yhteistyökumppanina myös Leijonaemot ry. Projektia rahoittaa Sosiaali- ja Terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA Veikkauksen tuotoilla. Projektissa on tuotettu tietoa ja materiaalia sisarusten huomioimisen tueksi läheisille ja ammattilaisille. Kansainvälistä sisarusten päivää vietetään vuosittain 10.4. Päivän on alkujaan lanseerannut yhdysvaltalainen Claudia Evart. Menetettyään molemmat sisaruksensa varhain hän halusi muistuttaa sisaruussuhteiden tärkeydestä. Sisaruus on aina erityistä ja sisaruus on usein elämän pisin ihmissuhde.

Erityinen sisaruus -projekti haastaa kaikki mukaan huomioimaan sisaruksia ja nostamaan aiheen näkyviin sosiaalisessa mediassa tunnuksella #erityinensisaruus

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Katri Lehmuskoski
Projektipäällikkö, Erityinen sisaruus
katri.lehmuskoski@rinnekoti.fi, p. 050 4930 073

Sanna Kalmari
Viestintäsuunnittelija, Erityinen sisaruus
sanna.kalmari@rinnekoti.fi, p. 044 7700 146

Julkaisu: ”Näe minutkin, kuule minuakin” – myös erityislasten sisarukset kaipaavat huomiota (Bergman Milla, Roponen Marjaana, 2017) http://erityinensisaruus.fi/application/files/4615/1333/5317/Sisaruusjul-kaisu.pdf

www.erityinensisaruus.fi