Rinnekoti-Säätiö

Myös erityislasten sisarukset kaipaavat huomiota

Jaa

10.4. vietetään kansainvälistä sisarusten päivää. Erityinen sisaruus -projekti muistuttaa sisaruussuhteiden tärkeydestä, mutta myös erityislasten sisarusten riskistä jäädä perheessä näkymättömiksi. Kaikkien aikuisten tehtävä on muistaa huomioida myös erityistä tukea tarvitsevien lasten sisarukset.

”Olisin toivonut, että mun perään katsotaan enemmän. Kaikki kuvitteli, että kyllä se pärjää. Annettiin vastuu itsestä ja muista liian varhain, joka kääntyi mua vastaan.” Näin kuvailee eräs nuori aikuinen Erityinen sisaruus -projektissa toteutetuissa haastatteluissa. Kun perheessä on pitkäaikaissairas tai vammainen lapsi, vaikuttaa se aina koko perheen dynamiikkaan. Yksi lapsi saattaa viedä normaalia huomattavasti enemmän vanhempien aikaa tai tilanne saattaa tuoda perheeseen paljon huolta. Tällöin on riski, että sisaruksista tulee liiankin pärjääviä tai he alkavat vuorostaan oireilla, joko siinä tilanteessa tai myöhemmin.
 

Yhtä lailla erityistä tukea tarvitsevan lapsen sisaruudella on kuitenkin todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia ja monet sisarukset kertovat erilaisuuden olevan itselle normaalia. ”Erityinen sisaruus ei koskaan ole mustavalkoisesti joko hyvä tai huono asia, vaan siihen liittyy monia vivahteita”, kertoo Erityinen sisaruus -projektin projektipäällikkö Katri Lehmuskoski. ”Nykyään perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset osaavat jo kysyä pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen kuulumisten lisäksi vanhempien jaksamisesta ja tuen tarpeesta, pikkuhiljaa enenevässä määrin toivottavasti myös sisarusten”, Lehmuskoski jatkaa. Sisarukset toivovat vanhemmilta ja muilta aikuisilta mm. tietoa sisaruksen sairaudesta tai vammasta, omien kuulumisten kyselyä, pienissä arkisissa asioissa huomioimista, välillä omaa aikaa vanhempien kanssa ilman sisarusta sekä oman rauhan turvaamista erityisesti tilanteissa, joissa sisaruksella on haastavaa käyttäytymistä. ”Vertaistuki sisaruksille on tärkeää ja monet järjestöt ovat tarttuneet tähän haasteeseen. Kaikista merkittävintä sisarusten kannalta on kuitenkin se, kuinka hyvin kotona pystytään asioista keskustelemaan sekä aikuisilta saatu turva, vaikka aika ei aina jakautuisikaan tasan kaikkien lasten kesken”, kuvaa Katri Lehmuskoski.

Erityinen sisaruus -projekti on Rinnekoti-Säätiön Norio-keskuksen, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n, Sylva ry:n ja TATU ry:n yhteistyöprojekti, jossa on tiiviinä yhteistyökumppanina myös Leijonaemot ry. Projektia rahoittaa Sosiaali- ja Terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA Veikkauksen tuotoilla. Projektissa on tuotettu tietoa ja materiaalia sisarusten huomioimisen tueksi läheisille ja ammattilaisille. Kansainvälistä sisarusten päivää vietetään vuosittain 10.4. Päivän on alkujaan lanseerannut yhdysvaltalainen Claudia Evart. Menetettyään molemmat sisaruksensa varhain hän halusi muistuttaa sisaruussuhteiden tärkeydestä. Sisaruus on aina erityistä ja sisaruus on usein elämän pisin ihmissuhde.

Erityinen sisaruus -projekti haastaa kaikki mukaan huomioimaan sisaruksia ja nostamaan aiheen näkyviin sosiaalisessa mediassa tunnuksella #erityinensisaruus

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Katri Lehmuskoski
Projektipäällikkö, Erityinen sisaruus
katri.lehmuskoski@rinnekoti.fi, p. 050 4930 073

Sanna Kalmari
Viestintäsuunnittelija, Erityinen sisaruus
sanna.kalmari@rinnekoti.fi, p. 044 7700 146

Julkaisu: ”Näe minutkin, kuule minuakin” – myös erityislasten sisarukset kaipaavat huomiota (Bergman Milla, Roponen Marjaana, 2017) http://erityinensisaruus.fi/application/files/4615/1333/5317/Sisaruusjul-kaisu.pdf

www.erityinensisaruus.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Taina Rönnqvist
viestintäpäällikkö
taina.ronnqvist@rinnekoti.fi
044 762 1992

Tietoja julkaisijasta

Rinnekoti-Säätiö
Rinnekoti-Säätiö
Rinnekodintie 10
02980 ESPOO

02063 855 11/vaihde, avoinna ma-pe 8.00-15.45http://www.rinnekoti.fi

Rinnekoti on Suomen suurin yksityinen kehitysvamma-alan toimija ja Suomen viidenneksi suurin hoiva-alan yritys. Rinnekodin palvelut on suunnattu kaikenikäisille vammaisuudesta, pitkäaikaisesta sairaudesta tai muusta syystä erityistä tukea tarvitseville sekä heidän perheille ja omaisille. Asiakkaina ovat myös palveluja ostavat tahot, kuten kunnat. Rinnekoti tarjoaa asumisen, terveydenhuollon ja kuntoutuksen sekä työn ja osallisuuden palveluita. Palveluita käyttää noin 3 500 asiakasta 60 kunnasta. Liikevaihtomme noin noin 80 miljoonaa euroa. Työllistämme yli 1100 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista pääasiassa Uudellamaalla. Rinnekodin työtä ohjaavat arvot ovat hyvä elämä, asiantuntijuus ja lähimmäisyys.

Lisätietoja: www.rinnekoti.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Rinnekoti-Säätiö

Rinnekodin käänteentekevä vuosi 201718.4.2018 07:02Tiedote

Rinnekoti-konsernin liikevaihto vuonna 2017 oli 79,5 miljoonaa euroa ja tilikaudelta syntyi voittoa 3,7 miljoonaa. Toimitusjohtaja Anu Kallio kuvaa vuotta käänteentekeväksi. - Ripeä tarttuminen epävakaan tilanteen tervehdyttämiseksi kantoi hedelmää. Onnistuimme kääntämään talouden kehityksen positiiviseksi. Kiitos kuuluu kaikille rinnekotilaisille. Vuoden 2017 tulos osoittaa, että Rinnekodin toiminnan menestys on turvattu muuttuvassa toimintaympäristössä. - Kykymme vastata entistä paremmin asiakkaidemme tarpeisiin ja toimialan muutoksiin on nyt varmistettu. Kallio katsoo luottavaisesti tulevaan, sillä kasvun eväät on luotu.

Ensimmäiset asukkaat ovat muuttaneet Nummelan Niittypeltoon9.4.2018 12:20Tiedote

Rinnekoti on avannut uuden asumispalveluyksikön kehitysvammaisille henkilöille Nummelaan. - Uudessa Niittypellon yksikössä on modernit, valoisat, esteettömät asunnot ja ne täyttävät kaikki kehitysvammaisille henkilöille asetetut asumisen laatusuositukset. Niittypellon asukkaat muuttavat uusiin koteihin porrastetusti pitkin kevättä, muutama koti etsii vielä uusia asukkaita. Ihanaa on ollut nähdä sitä onnea ja iloa, mitä uusi koti on kunkin kasvoille tuonut, kuvailee palvelupäällikkö Mari Pietarinen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme