Näin kaupunkien maankäytön suunnittelulla säilytetään luonnon monimuotoisuus
Käytännön tapaustutkimukset Uudeltamaalta ja Helsingin metropolialueelta antavat hyödyllistä tietoa maankäytön suunnittelun ammattilaisille ja kuntapäättäjille.
Kukka vai katu
Suojeluarvottaminen toimii keskustelun välineenä, alustana ja päätöksenteon pohjana.
– Kun vastakkain ovat erilaiset intressit, niin spatiaalisen priorisoinnin avulla voidaan tunnistaa arvokkaimpia alueita systemaattisesti ja kustannustehokkaan suojelun näkökulmasta, sanoo Joel Jalkanen, joka työskentelee tällä hetkellä Espoon yleiskaavoituksen luontoasiantuntijana.
Jalkanen sovelsi Zonation-tietokoneohjelmaa, joka on Helsingin yliopistossa kehitetty, vapaasti saatavilla oleva päätöksenteon apuväline. Sitä voi käyttää ekologiaan pohjaavaan maankäytön suunnitteluun sekä sovelluksiin suojelualuesuunnittelussa ja ekologisten haittavaikutusten välttämiseen.
Suojeluarvottamisen kannalta oleellista on kattava tieto alueen luonnosta, mutta pitää myös ymmärtää, miten kaupunkiluonnon monimuotoisuus käsitetään ja miten se suunnitellaan osaksi monikäyttöisiä ja kestäviä viheralueita.
Väitöstutkimuksen mukaan kaupunkiluonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää useiden erityyppisten ja toistensa lajistoa täydentävien elinympäristöjen, kuten kaupunkimetsien, rantaniittyjen ja kasvitieteellisten puutarhojen säästämistä.
Viheralueet asukkaiden ulottuville
Alueiden suojeluarvottaminen on käyttökelpoinen menetelmä myös virkistysmahdollisuuksien tasa-arvon turvaavan viherrakenteen suunnittelussa.
–Pelkät keskeisimmät viheralueet eivät yksinään turvaa tasa-arvoisia virkistysmahdollisuuksia koko pääkaupunkiseudun asukkaiden näkökulmasta, vaan myös reuna-alueiden viheralueita on tärkeä huomioida, sanoo Jalkanen.
Osana maakuntakaavoitusta
Suojeluarvottaminen on ollut käytössä Uudenmaan maakuntakaavoituksessa. Jos suojeluarvottamista hyödynnetään maankäytön suunnittelussa, on keskeistä suunnitella huolellisesti luontoaineistojen kerääminen sekä arvotuksen sisällyttäminen olemassa olevaan kaavoitus- ja päätöksentekoprosessiin.
Suojeluarvottamisen avulla voidaan myös tunnistaa ekologisia verkostoja ja yhteyksiä. Maakunnan mittakaavassa laajojen ja yhtenäisten alueiden pirstomisen välttäminen voi olla tärkeämpää kuin yksittäisten kapeiden käytävien turvaaminen.
Väitöstyön osat:
- Miten kaupunkiluonnon monimuotoisuutta tulisi tarkastella arvottamisanalyyseissä?
- Spatiaalinen priorisointi kaupungin tärkeimpien viheralueiden tunnistamisessa ja tasa-arvoisen saavutettavuuden kannalta.
- Kokemuksia Zonationin käytöstä osana Uudenmaan maakuntakaavoitusta ja miten spatiaalinen priorisointi tulisi nivoa osaksi kaavoitusprosesseja.
- Laajojen ekologisten verkostojen ja maakunnan mittakaavan yhteyksien tunnistaminen Zonationin avulla.
FM Joel Jalkanen väittelee 27.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Spatial Conservation Prioritization for the Benefit of Urban and Regional Land-use Planning" (Alueiden suojeluarvottaminen kaupunki- ja maakuntatason maankäytön suunnittelun tueksi). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107,Siltavuorenpenger 3 A. Tilaisuutta voi seurata Live Streaminä. https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Kalenteri/Suomi?id=59898
Vastaväittäjänä on Apulaisprofessori Niina Käyhkö, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Tuuli Toivonen.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Department of Geosciences and Geography A88.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Joel Jalkanen, joel.jalkanen@helsinki.fi, puh. +358 40 7042208
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme