Atena

Näin syntyi ensimmäinen suomalainen erikoisjoukko

Jaa

Sotahistorian suurteos valottaa tiedusteluyksikön jalostumista asemasodan aikana

Mikko Porvali: Syvärin takana – Osasto Vehniäinen 1941–43

Julkaisu 27.10.2022

Syvärin takana kuvaa suomalaisen tiedusteluyksikön toimintaa syksystä 1941 kevääseen 1943: vakoilua, sotavankikuulusteluja ja kaukopartioiden matkoja syvällä vihollisen maaperällä. Teos on jatkoa Porvalin edelliselle jatkosodan tiedustelutoimintaa käsittelevälle kirjalle Kohti itää (2021).

Syksystä 1941 alkaen Osasto Vehniäisen kaukopartiot suuntautuivat Syväriltä etelään ja Äänisen taakse, kauemmas Neuvostoliittoon kuin koskaan aiemmin. Päämajan alaisen tiedusteluyksikön toiminta oli aiemmin perustunut muutamien vapaaehtoisten paikallistuntemukseen, mutta vuosina 1942–1943 joukosta kehittyi ensimmäinen suomalainen erikoisjoukko. Toiminnassa vakiintui kaksisuuntainen radioliikenne, ja partioita kuljetettiin vesitasolentokonein sekä laskuvarjohypyin.

Kansainvälinen yhteistyö oli tiedustelutyölle leimallista. Jo omat sotilaat olivat kielitaidoltaan ja kulttuuritaustaltaan kansainvälistä joukkoa, monet kasvaneita Inkerinmaalla, Pietarissa, Moskovassa tai Varsovassa. Lisäksi Italian laivasto kuljetti suomalaisia vakoojia piiritettyyn Leningradiin, yhteistyö saksalaisten kanssa oli vilkasta ja yksikössä palveli parikymmentä virolaista laskuvarjojääkäriä. 

Syvärin takana luo tähänastisen historiankirjoituksen yksityiskohtaisimman ja realistisimman kuvan tiedustelusodan arjesta ja tapahtumista. Teos perustuu autenttisiin päiväkirjoihin, radiosanomiin ja tiedusteluraportteihin. Niistä paljastuvat ensimmäistä kertaa virolaisen kaukopartion todellinen kohtalo, 15-vuotiaan teinivakoojan tarina, kaukopartioiden kuulustelemien vankien kohtelu sekä piiritettyyn Leningradiin ujutetut vakoojat.

 

OTM Mikko Porvali (s. 1980) on kirjailija, tiedusteluhistorian tutkija ja poliisi. Hän on kirjoittanut useita sotahistoriaa käsitteleviä tietokirjoja, jotka ovat keskittyneet etenkin toisen maailmansodan aikaiseen tiedustelu- ja vakoilutoimintaan.

Arvostelukappaleet, haastattelupyynnöt, lisätiedot: hanna-leena.soisalo@atena.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Atena
Atena
PL 436 (Asemakatu 6)
40101 Jyväskylä

010 4214 200https://atena.fi

Atena on osa Otava-konsernia. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Atena

Herkkä kasvutarina 1970-luvun Oulusta25.1.2023 00:00:00 EET | Tiedote

Johanna Hulkko: Onnenpäiviä Ilmestyy 28.2. Kymmenvuotias Hannele elää hyvässä perheessä korkeassa tornitalossa. Hänen elämänsä on kuitenkin verhottu salaisuuksilla, joita hän ei ymmärrä. Turvaa tuovat vanhemmat käyttäytyvät arvaamattomasti, isosisko muuttaa pois kotoa. Pian selviää, ettei yksin jääneen Hannelen koulu juhlapuheistaan huolimatta tunnista kiusaamista. 1970-luvun arkea tarkasti kuvaava Onnenpäiviä näyttää näennäisen hyväosaisuuden takana surun, väkivallan ja lapsen pohjattoman yksinäisyyden. Vaikka kotona periaatteessa jatkuvat onnenpäivät ja lapsesta huolehditaan, lapsi jää yksin huolineen ja pelkoineen. Koti ei tarjoakaan suojaa, ja seinä alkavat kaatua Hannelen ympäriltä. Kirjoja rakastavana lapsena hän sekoittaa herkästi toden ja tarinat. Lasten armottomuus toisiaan kohtaan näyttäytyy Hannelen elämässä julmana ja väkivaltaisena. Samaan aikaan kun hänen ymmärryksensä lähipiirin tapahtumista kasvaa, vähenee ymmärrys häntä itseään kohtaan. Johanna Hulkko (s. 1969) on oulu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme