Helsingin yliopisto

Naiset toimivat yhteiskunnan moraalin kohottajina uskonnon ja rotuhygienian keinoin 1900-luvun alkupuolen Suomessa

Jaa

Rotuhygienia oli Suomen itsenäisyyden alun suosittu oppi ja aate, jonka ydinajatuksena oli parantaa tulevien sukupolvien laatua.

Naisjärjestöjen yhteiskokous Heimolan juhlasalissa v. 1936. Kuva: Museovirasto
Naisjärjestöjen yhteiskokous Heimolan juhlasalissa v. 1936. Kuva: Museovirasto

Ihmislaadun määräsi perimä ja riittävän laadukkaiden geenien omaavia tuettiin positiivisen rotuhygienian keinoin synnyttämään lisää terveitä lapsia.  Negatiivisessa rotuhygieniassa taas kelvottomana pidettyjen lisääntyminen pyrittiin estämään eristämisellä, avioliittokielloilla, steriloinnilla tai kastroinnilla. Eija Jämbäck tutkii 19.9. tarkastettavassa väitöksessään kristillistä järjestövaikuttajaa Tilma Hainaria, joka oli yksi harvoista rotuhygieniaa edistävistä suomenkielisistä naisista Suomessa.

Myös valtiovalta kuunteli Tilma Hainaria

Tilma Hainarin iskulause oli ”kaikki isänmaalle”. Hänen mielestään korkea moraali oli isänmaan ja kansakunnan onnellisuuden ja menestymisen edellytys.

–Moraalin keskeinen alue oli sukupuolimoraali, ja naisten kattojärjestön puheenjohtajanaTilma Hainarista tuli eräänlainen moraalinvartija ja naisten äänitorvi siveellisyysasioissa, Jämbäck kertoo.

Hainarin johdolla järjestö otti kantaa muun muassa kysymyksiin prostituutiosta, seksuaalirikoksista, avioliittolainsäädännöstä ja kehitysvammaisten hoidosta ja pyrki muuttamaan moraalikysymyksiin liittyviä lakeja. Myös valtiovalta piti Tilma Hainaria asiantuntijana moraaliin ja rotuhygieniaan liittyvissä asioissa.

–Hänen näkemystään kuultiin esimerkiksi silloin, kun eduskunnassa säädettiin sterilointilakia.

Hyväntekeväisyydestä rotuhygieniaan

Jämbäckin mukaan Hainari teki aluksi kristillisestä lähimmäisenrakkaudesta hyväntekeväisyystyötä auttamalla esimerkiksi prostituoituja. Työhön alkoi kuitenkin tulla mukaan rotuhygienian piirteitä, kun auttamisen tulokset jäivät niukoiksi ja prostituoidut palasivat kadulle. Moraalin kontrolloinnista oli lyhyt siirtymä rotuhygieeniseen kontrolliin.

Hainari ja muut siveellisyystyötä tekevät uskonnolliset naiset alkoivat etsiä uusia keinoja ratkaista yhteiskunnan epäkohtia. Moderni tiede, rotuhygienia, näytti tarjoavan tehokkaita menetelmiä. Prostituoiduille se merkitsi elinikäistä eristämistä. Aikakauden suuri pelko oli degeneraatio- eli rappeutumisoppi, jossa prostituoituja pidettiin epänormaaleina.

Rotuhygienia pelasti kansan rappeutumiselta

Hainari perusteli rotuhygieniaa eettisesti, koska hänestä yhteiskunnanmoraalinen velvollisuus oli suojella kansalaisia degeneroitumiselta, jota poikkeavien ihmisten ajateltiin aiheuttavan.  Hän uskoi usean aikalaisensa tavoin, että yksilön oikeudet saivat väistyä, kun kokonaisuuden eli kansakunnan paras oli kyseessä. Hainari ajatteli toimivansa hyvässä tarkoituksessa eikä hän katsonut rotuhygienian olevan ristiriidassa kristinuskon kanssa. Hainari piti rotuhygieniaa yhtenä menetelmänä edistää moraalisesti korkeatasoista kansakuntaa, mikä oli hänen kaiken toimintansa päämäärä.

Nykyisellä eriarvoistumiskehityksellä ja epätasa-arvolla on juuret rotuhygieniassa

Nykyajan eriarvoistumiskehityksellä ja yhteiskunnallisella epätasa-arvolla on juurensa rotuhygieniassa. Myös korona-aika on nostanut keskusteluun samankaltaisia ajatuksia toiseudesta, ulkopuolisuudesta, rajoista ja rajoituksista, erilaisista ja eriarvoisista ryhmistä, sosiaalisesta kontrollista ja eristämisestä. Myös kielenkäytössä on toisinaan saattanut esiintyä vastaavia vivahteita kuin rotuhygieniapuheessa.

Rajojen ja rajoitusten vetämisestä voisi ottaa nykyajasta esimerkiksi Uudenmaan sulkemisen.

–Rajojen vetäminen merkitsee jakoa ”meihin” ja ”muihin”. Kesämökkiläisistä saatettiin puhua esimerkiksi ”tartuntariskeinä”. Rotuhygieniassa käytettiin vastaavaa etäännyttävää, arvoväritteistä kielenkäyttöä puhumalla esimerkiksi ”ihmisaineksesta”.

Sotien välisen ajan Suomessa esiintyi kontrollimielialaa. Eri tavoin kansalaisihanteesta poikkeavaksi koettuihin kohdistettiin muun muassa rotuhygienian keinoja, kuten eristämistä.

Nykytilanteessa sosiaalinen kontrolli saattaa nousta, kun kaikki eivät noudatakaan esimerkiksi maskisuosituksia. Tämä voi vahvistaa omaksi koetun ryhmän yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta saattaa lisätä epäluuloa ”toisiksi” ja toisenlaisiksi koettuihin. Myös eräät yli 70-vuotiaat kokivat saaneensa määräyksen olla karanteeniin eristettyinä ja kokivat sen eriarvoistavana.

Jämbäck muistaa lähimenneisyydestä lääkärin ja humanistin Marja-Liisa Honkasalon Helsingin Sanomissa mainitsevan termin yhteiskuntaruumiista, jossa yksilön hyvinvointi vaikuttaa toisiin yksilöihin ja kokonaisuuteen. Samaa ilmaisua käytettiin rotuhygieniassa silloin, kun haluttiin suojella kansakuntaa degeneroituneiksi koettujen rappeuttavalta vaikutukselta. Yksilön oikeudet olivat toissijaisia, kun kansakunta- tai yhteiskuntaruumiin etu vaati sitä. Tätä käytettiin muun muassa sterilointilain perusteluissa.

Teologian maisteri Eija Jämbäck väittelee 19.9.2020 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Siveellisemmän Suomen puolesta - Tilma Hainari uskonnollisena moraalireformistina ja rotuhygienian edistäjänä 1904-1934". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, P674, Yliopistonkatu 3. Väitöskirja on luettavissa E-thesis-palvelussa 

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
Eija Jämbäck 050 577 9800, eija.jamback@helsinki.fi

Kuvat

Naisjärjestöjen yhteiskokous Heimolan juhlasalissa v. 1936. Kuva: Museovirasto
Naisjärjestöjen yhteiskokous Heimolan juhlasalissa v. 1936. Kuva: Museovirasto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme