Naisjohtajien osuus pörssiyhtiöissä kasvaa, mutta mihin insinöörinaiset katoavat johtajapolulta?

Tiedot selviävät Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvityksestä.

Naisten osuus johtoryhmän jäsenistä on selvästi sitä suurempi, mitä nuoremmista ikäluokista puhutaan. Alle 40-vuotiaista johtoryhmän jäsenistä naisten osuus on 29 prosenttia, kun kaikista johtoryhmien naisista naisia on vain 25 prosenttia. Nuoria naisia nimitetään johtoryhmiin aiempaa enemmän, sillä esimerkiksi vuonna 2013 naisten osuus samassa ikäluokassa oli ainoastaan 21 prosenttia. Myös seuraavassa ikäluokassa (41-50-vuotiaat) naisten osuus on kasvussa. Tämä lupaa hyvä tulevaisuuden kehityksen kannalta.

“Useamman vuoden jatkunut myönteinen kehitys nuoremmissa ikäluokissa osoittaa muutoksen olevan käynnissä, minkä voi havaita jo vanhemmissakin ikäluokissa. Kokonaisuudessaan tänä vuonna tehdyistä johtoryhmänimityksistä 28 prosenttia on mennyt naisille. Tämän perusteella voidaan ennustaa, että naisten määrä tulee myös jatkossa kasvamaan koko ylimmässä johdossa”, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen toteaa.

Selvästi suurin osa johtoryhmien naisjäsenistä johtaa ns. tukitoimintoja, kuten henkilöstö-, viestintä- tai lakiasioita. Jos tarkastellaan ainoastaan johtoryhmissä toimivia liiketoimintajohtajia, heistä ainoastaan yksi seitsemästä on nainen. Tässäkin on kuitenkin havaittavissa murrosta, sillä nuoremmissa ikäluokissa naiset ovat sijoittautuneet vanhempia ikäluokkia selvästi useammin liiketoimintojen johtoon. Alle 40-vuotiaiden ikäluokasta selvästi yli puolet naisista toimii liiketoimintajohdossa (63 prosenttia) ja tämä luku on kasvussa. Vertailun vuoksi suurimmassa johtoryhmien ikäluokassa (41-50-vuotiaat) liiketoimintoja johtaa 33 prosenttia naisista, ja vanhimmissa ikäluokassa tämä osuus vähenee edelleen; 51–60-vuotiaista johtoryhmien naisjäsenistä vain 19 prosenttia johtaa liiketoimintoja.

Insinöörinaiset putoavat johtajapolulta

Pörssiyhtiöiden johtoryhmien naisjäsenet ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin miehet. Miehistä ylempi korkeakoulututkinto on 79 prosentilla, naisilla taas 89 prosentilla. Kaupallisen ja juridisen koulutuksen saaneet naiset etenevät kohtalaisen hyvin pörssiyhtiöiden johtoon, sillä johtoryhmien kaikista kaupallisen tutkinnon suorittaneista jäsenistä 29 prosenttia on naisia ja oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneista 40 prosenttia. Sen sijaan teknillisen tutkinnon suorittaneet naiset luovat varsin harvoin uraa pörssiyhtiöiden johdossa, sillä tämän koulutusalan kaikista johtoryhmäjäsenistä vain 10 prosenttia on naisia. Suhdeluku ei vastaa tutkinnon suorittaneiden osuuksia.

“Toki naisten osuus diplomi-insinöörikoulutuksen saaneista on myös valitettavan pieni verrattuna moneen muuhun koulutusalaan. On silti merkillistä, miten juuri insinöörinaiset putoavat johtajapolulta pörssiyhtiöissä. Ottaen huomioon kaikkia toimialoja koskeva teknologinen kehitys, teknisen alan koulutuksen merkitys johtamisessa tulee tuskin vähenemään. Siitäkin syystä tällaisista pullonkauloista pitäisi päästä eroon”, Turunen pohtii.