Naisten kuukausiansio 600 euroa alhaisempi
Vuonna 2018 palkansaajien työeläkettä kartuttaneen kuukausiansion mediaani oli vajaat 2 700 euroa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista. Naisten mediaaniansio (2 410 €) oli 80 prosenttia miesten mediaaniansiosta (3 010 €). Mediaani on ansio, jota vähemmän ansainneita on puolet tarkasteltavasta henkilöjoukosta.
Erot palkansaajien ansiotasoissa ovat merkittäviä eri sektoreilla. Viime vuonna alhaisin mediaaniansio oli kuntasektorilla, reilut 2 400 €/kk. Korkein se oli valtiolla, jossa ansaittiin 1 000 €/kk enemmän kuin kunnissa. Yksityisen sektorin mediaaniansio ylitti kunta-alan 150 €/kk.
Kunta-alalla pienet erot ansioissa
Miesten ja naisten välinen ero mediaaniansioissa oli yksityisellä sektorilla suurin eli 850 €/kk. Pienin ero oli kuntasektorilla, jossa naisten mediaaniansio oli 94 prosenttia miesten mediaaniansiosta. Ero oli 150 €/kk. Valtio asettui kuntasektorin ja yksityisen sektorin väliin mediaaniansioiden eron ollessa 650 €/kk.
- Näyttää siltä, että kunta-alalla ansiotaso on alhaisin, ja samalla miesten ja naisten ansiot eroavat vähiten. Korkeimmat ansiot ovat valtiolla, missä naisten mediaaniansio on 83 prosenttia miesten mediaanista. Yksityisen sektorin ansiotaso asettuu kunta-alan ja valtiosektorin väliin, toteaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Keskiarvoina lasketut kuukausiansiot ovat jonkin verran mediaaniansioita korkeampia. Viime vuonna kuukausiansion keskiarvo oli vajaat 2 930 euroa. Miehillä keskiarvo oli 340 euroa mediaania korkeampi ja naisilla 120 euroa. Naisilla ansiotulot jakautuvat tasaisemmin ja suppeammalle vaihteluvälille, minkä vuoksi keskiluvut eroavat vähemmän kuin miehillä.
Ansiotaso vaihtelee iän mukaan
Tiiviimmin työelämässä ovat mukana 30–60-vuotiaat, jolloin ansiotaso on korkeimmillaan. Esimerkiksi 40–49-vuotiaiden työeläkevakuutetun kuukausiansion mediaani oli 3 180 euroa, miehillä 3 660 ja naisilla 2 810 euroa kuukaudessa.
- Miesten ansiot ovat korkeimmillaan 40 vuoden iän täyttämisen tienoilla ja naisilla kymmenen vuotta myöhemmin. Syyt ansiotason huippuun ovat selkeitä; työkokemusta on ehtinyt karttua jo mukavasti, lastenhoidon työläin vaihe on ohi eivätkä iän myötä lisääntyvät sairaudet vielä haittaa liiaksi, toteaa Kannisto.
Eläketurvakeskuksen tilastot perustuvat 17–68-vuotiaisiin työeläkejärjestelmän piiriin kuuluviin. Ansiotiedot sisältävät vain palkansaajien työeläkevakuutetut ansiot, joten yrittäjät eivät ole tilastoissa mukana. Vuoden 2018 aikana työeläkevakuutettua työtä teki lähes 2,6 miljoonaa palkansaajaa.
Vuoden 2018 lopussa työeläkejärjestelmän piiriin kuului 3 741 000 alle 69-vuotiasta, joista 2,4 miljoonaa oli työssä viime vuoden lopussa. Työssä olleista 260 000 toimi yrittäjinä (YEL ja MYEL).
Suomen työeläkevakuutetut 2018 -julkaisu
Suomen työeläkevakuutetut -tilastosivu
Työeläkevakuutetut ansiot 2018 –kuviopaketti (SlideShare)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kehityspäällikkö Jari Kannisto puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme