Jyväskylän yliopisto

Naisten masennusoireet ja epäsäännöllinen syöminen lisääntyivät koronapandemian aikana

Jaa

Ulospäinsuuntautuneemmat naiset vähensivät alkoholin käyttöään

Juuri julkaistussa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että keski-ikäisten naisten masennusoireet lisääntyivät ja ruokailu muuttui epäsäännöllisemmäksi mutta alkoholin käyttö pysyi ennallaan poikkeusolojen aikana. Koronapandemia vaikutti ihmisiin eri tavoin, sillä osa koki elintapojensa muuttuneen terveellisemmiksi ja osa epäterveellisemmiksi. Persoonallisuudella havaittiin olevan merkitystä näihin muutoksiin.

Koronapandemian aiheuttamat muutokset ovat vaikuttaneet arkielämään jo puolentoista vuoden ajan. Kaksi tuoretta tutkimusta selvitti koronapandemian aikaisia muutoksia keski-ikäisten suomalaisten elintavoissa ja masennusoireissa sekä persoonallisuuden roolista näissä muutoksissa.

Ensimmäisessä tutkimuksessa keski-ikäisten naisten elintapoja ja masennusoireita kartoitettiin ennen korona-aikaa sekä maaliskuusta kesäkuuhun 2020 vallinneiden poikkeusolojen alussa ja lopussa. Keski-ikäiset naiset raportoivat enemmän masennusoireita ja epäsäännöllisempää ruokailurytmiä poikkeusolojen loppupuolella kuin ennen pandemiaa. Toisaalta alkoholin käytössä ja vapaa-ajan fyysisessä aktiivisuudessa muutoksia ei havaittu.

– Havaitsimme näiden epäsuotuisien muutosten kasautuvan osittain samoille ihmisille. Esimerkiksi niillä naisilla, joilla ruokailu muuttui epäsäännöllisemmäksi, myös masennusoireet ja alkoholin käyttö lisääntyivät, tutkijatohtori Tiia Kekäläinen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.

Naisilla tapahtui fyysisessä aktiivisuudessa enemmän muutoksia kuin miehillä

Kysyttäessä omaa arviota fyysisen aktiivisuuden muutoksista korona-aikana hieman vajaa puolet naisista kertoi vähentäneensä liikkumista koronapandemian myötä, noin kolmasosa sen pysyneen ennallaan ja viidennes lisänneensä liikkumista.

Toisessa tutkimuksessa fyysisen aktiivisuuden muutoksia selvitettiin sekä naisilla että miehillä. Tulokset olivat samansuuntaisia, vaikkakin lähes puolet raportoi liikkumisensa pysyneen lähes ennallaan. Naiset raportoivat miehiä enemmän sekä lisänneensä että vähentäneensä liikkumista, kun taas miehet useammin raportoivat liikkumisensa pysyneen ennallaan.

Persoonallisuudella on merkitystä pandemiatilanteeseen sopeutumisessa

Molemmissa tutkimuksissa tarkasteltiin myös persoonallisuuden piirteiden merkitystä pandemiatilanteeseen sopeutumisessa. Ulospäinsuuntautuneemmat naiset raportoivat vähentäneensä alkoholin käyttöä ja muuttaneensa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan verrattuna vähemmän ulospäinsuuntautuneisiin naisiin. Vastaavasti korkeita pistemääriä neuroottisuudessa saaneet naiset raportoivat sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia ruokailutottumuksissaan.

– Poikkeusolojen aikana suositeltiin vahvasti sosiaalisten kontaktien vähentämistä ja esimerkiksi ravintolat olivat osittain suljettuina. Ystävien tapaamisen ja ulkona syömisen vähentyminen voi selittää ulospäinsuuntautuneempien naisten muutosta terveellisempään ruokavalioon ja vähäisempään alkoholin käyttöön, Kekäläinen pohtii.

– Neuroottisuutta luonnehtivat esimerkiksi hermostuneisuus, ahdistuneisuus ja muut kielteiset tuntemukset. Tällaiset ominaisuudet ovat voineet pandemia-aikana näyttäytyä sekä tunnesyömisenä että toisaalta tarkkaavaisena ruokavalion seuraamisena, Kekäläinen jatkaa.

Toisessa aineistossa ulospäinsuuntautuneisuus ja erityisesti sen aktiivisuutta kuvaava alapiirre olivat yhteydessä fyysisen aktiivisuuden muutoksiin: aktiivisuus oli yhteydessä sekä fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen että vähentymiseen.

– Aktiivisuus-alapiirre kuvastaa taipumusta elää kiireistä elämää, jossa tapahtuu koko ajan. Korona-ajan rajoitukset ja erilaisten menojen vähentyminen ovat voineet tarjota toisille mahdollisuuksia käyttää enemmän aikaa fyysiseen aktiivisuuteen. Toisilla taas liikuntaharrastukset ovat voineet olla tauolla ja myös paikasta toiseen liikkuminen vähentyä pandemian myötä, Kekäläinen sanoo.

Näin tutkittiin:

Ensimmäisen tutkimuksen aineisto koostui 358 naisesta. Iältään 51–59-vuotiaat naiset olivat osa Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski (EsmiRs) -seurantatutkimusta. Itsearviointiin pohjautuvista elintavoista, masennusoireista ja persoonallisuuden piirteistä oli saatavilla tietoa EsmiRs-tutkimuksen perusmittauksista ajalta ennen koronaa. Elintapoja ja muutoksia niissä sekä masennusoireita kysyttiin osallistujilta myös heti poikkeusolojen alussa (maaliskuu 2020) ja lopussa (kesäkuu 2020).

Toisen tutkimuksen aineisto muodostui 168 noin 61-vuotiaasta naisesta ja miehestä, jotka osallistuivat Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen viimeisimpään aineistonkeruuseen huhtikuun 2020 ja huhtikuun 2021 välillä. Liikkumista ja muutoksia liikkumisessa korona-aikana kysyttiin tutkittavilta osana laajempaa haastattelua ja persoonallisuutta arvioitiin itsearviointiin pohjautuvalla kyselyllä.

Julkaisut on toteutettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa PATHWAY-hanketta. EsmiRs- ja Lapsesta aikuiseksi (TRAILS-hanke) -tutkimuksia rahoittaa Suomen Akatemia.

Alkuperäiset tutkimusartikkelit:

Tiia Kekäläinen, Enni-Maria Hietavala, Matti Hakamäki, Sarianna Sipilä, Eija Laakkonen & Katja Kokko. Personality traits and changes in health behaviors and depressive symptoms during the COVID-19 pandemic: a longitudinal analysis from pre-pandemic to onset and end of the initial emergency conditions in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health, 2021, 18(15), 7732. https://doi.org/10.3390/ijerph18157732

Tiia Kekäläinen, Sarianna Sipilä, Milla Saajanaho ja Katja Kokko. The role of personality traits in leisure time physical activity during COVID-19 pandemic. Personality and Individual Differences 2021, 182, 11080. https://doi.org/10.1016/j.paid.2021.111080

Lisätietoja:

Tiia Kekäläinen
Tutkijatohtori
tiia.m.kekalainen@jyu.fi, 040 652 2280
Gerontologian tutkimuskeskus
Liikuntatieteellinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Nanotiedepäivät Jyväskylässä 5.–6.10.2021: Esillä solujen selviytymismekanismit, viruksen kaltaiset partikkelit rokotteissa ja nanohäkit24.9.2021 10:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus isännöi monitieteellistä nanotieteen- ja teknologian Nanoscience Days -konferenssia 5.–6. lokakuuta 2021. Tapahtuma tarjoaa nanotutkijoille biologian, kemian ja fysiikan aloilta mahdollisuuden esitellä tuloksiaan kansainväliselle yleisölle. Kaksipäiväinen konferenssi pääosin pidetään verkkokonferenssina.

Väitös 1.10.2021: Tinder, Netflix ja WhatsApp häiritsevät kuljettajaa - Liikenteeseen tarvitaan paremmin testattuja ja suunniteltuja sovelluksia (Grahn)24.9.2021 07:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopistossa aiemmin tehty tutkimus paljasti miten kuljettajat maksavat verkkopankissa laskuja, lähettelevät viestejä WhatsAppissa, selaavat Tinderiä ja Instagramia ja jopa katsovat Netflixiä ajaessaan autoa. Kuljettajan keskittyminen liikenteessä mobiilisovelluksiin aiheuttaa visuaalista tarkkaamattomuutta, jolla on kiistaton yhteys tieliikenneonnettomuuksiin. Siltikin liikenteessä käytetään mitä erilaisimpia mobiilisovelluksia – lainsäädännöstä huolimatta. Uudet autot ovat myös pullollaan erilaisia infotainment-järjestelmiä, jotka tarjoavat hyödyn lisäksi myös puhdasta viihdettä autoilijoille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme