Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista suurempi kuin koskaan aiemmin
”Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista kääntyi selvään kasvuun 1970-luvulla. Vuoden 1991 vaaleissa naisten osuus oli ensimmäistä kertaa yli 40 %. Sen jälkeen osuus jäi pidemmäksi aikaa tuohon 40 prosentin rajan tuntumaan, kunnes on taas ylittänyt sen vuosina 2019 ja 2023”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Minna Wallenius kertoo.
Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Liike Nytillä (34,5 %) ja suurin vihreillä (60,8 %). Vihreiden lisäksi SDP:llä ja vasemmistoliitolla on enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Kaikista puolueista naisehdokkaiden osuus on suurin feministisellä puolueella (84,6 %) ja pienin kansalaisliitolla (0 %). Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisia on 47,5 %. Puolueissa ja valitsijayhdistyksissä, joista ei valittu edustajia vuoden 2019 vaaleissa, naisten osuus ehdokkaista on 30,6 %.
Eduskuntapuolueista noin puolella naisehdokkaiden osuus kasvoi ja puolella väheni. Eniten naisten osuus kasvoi SDP:llä, liki 7 prosenttiyksikköä, ja väheni RKP:lla, yli 6 prosenttiyksikköä.
Enemmistö äänioikeutetuista on naisia. Naisten osuus kaikista äänioikeutetuista on 51,8 % ja Suomessa asuvista äänioikeutetuista 51,3 %.
Eduskuntavaalien ehdokkaista 2,8 prosenttia vieraskielisiä
Eduskuntavaalien 2023 kaikista ehdokkaista suomen- tai saamenkielisiä on 90,0 %, ruotsinkielisiä 6,7 % ja vieraskielisiä 2,8 %. Vieraskielisistä ehdokkaista lähes 60 % on ehdolla Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä. Eduskuntapuolueista vieraskielisten ehdokkaiden osuus on suurin vasemmistoliitolla, 7,4 %. Äänioikeutetuista ruotsinkielisiä on 5,2 % ja muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia 3,1 %.
”Vieraskielisten äänioikeutettujen määrä ja osuus ovat kasvaneet tasaisesti muutamien viime eduskuntavaalien aikana. Määrä on kasvanut vuoden 2011 vaalien vajaasta 50 000:sta yli 132 000:een. Ehdokkaiden osalta suunta ei ole yhtä selkeä. Vieraskielisten ehdokkaiden määrät ovat pieniä, joten muutoksiin yksittäisten vaalien välillä voi vaikuttaa sattumakin”, Wallenius sanoo.
Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia ehdokkaista on 2,6 % ja äänioikeutetuista 3,2 %. Ulkomaista syntyperää olevien osuus koko Suomen väestöstä on kuitenkin suurempi, sillä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokkaaksi kelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset. Esimerkiksi vuonna 2021 Suomessa asuvasta väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 8,5 %. Eduskuntapuolueista eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on vasemmistoliitolla (7,4 % puolueen ehdokkaista) ja vähiten Liike Nytillä, perussuomalaisilla, kristillisdemokraateilla ja keskustalla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna WalleniusYliaktuaari
Puh:0295 512 749minna.wallenius@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Velkajärjestelyhakemukset laskussa alkuvuonna – pidemmällä aikavälillä nousua10.4.2024 08:01:41 EEST | Tiedote
Käräjäoikeuksiin jätettiin tammi–maaliskuussa 1 189 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, eli noin 8 % vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna, kertovat Tilastokeskuksen velkajärjestelyt-tilaston tiedot.
Useamman työn tekeminen yleistyy – sivutyötä tehdään usein yrittäjänä9.4.2024 09:23:30 EEST | Tiedote
Sivutyötä tehneiden osuus työllisistä on Suomessa kasvanut jo pidempään. Tämä selviää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista. Osuus oli 5,2 % eli 136 000 työllistä vuonna 2023, kirjoittaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissa. Vuonna 2009 osuus oli 3,2 %.
Henkilöautojen ensirekisteröinnit laskussa – sähköautojen osuus pudonnut selvästi aiemmasta5.4.2024 08:01:55 EEST | Tiedote
Kuluvan vuoden alku on ollut uusien henkilöautojen ensirekisteröinneissä heikoin koko 2000-luvulla. Tammi-maaliskuussa rekisteröitiin vajaat 18 500 henkilöautoa, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Ensiasunnon ostajien keski-ikä noussut – osake-asunnon hankkivista yhä useampi on toimihenkilö22.3.2024 09:09:01 EET | Tiedote
Vuoden 2024 alusta voimaan tullut lakimuutos poisti nuorten ensiasunnon ostajien verovapauden varainsiirtoverosta. Vuosien 2006–2019 tilastojen perusteella ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut selvästi. Kun vuonna 2006 ensiasunto hankittiin noin 28-vuotiaana, vuonna 2019 ensiasunnon ostaja oli keski-iältään jo noin 30-vuotias. Tämä selviää Tilastokeskuksen yliaktuaarin Anu Rämön artikkelista Tieto&trendit-verkkolehdessä. Artikkeli käsittelee osakeasuntojen ensiostajia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme