Jyväskylän yliopisto

Näkyykö pintaa pisteleviä poikasparvia Päijänteellä? Tehinselän muikunpoikasmäärä oli ennätyksellisen runsas tänä keväänä

Jaa
Tänä keväänä Päijänteen Tehinselällä kuoriutui muikunpoikasia ennätyksellisen paljon. Tiheys on yli kaksinkertainen edelliseen vuonna 2017 havaittuun huippulukemaan verrattuna. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos toteuttaa vuosittaiset siikakalojen poikasseurannat Säkylän Pyhäjärvellä, Puulavedellä, Pohjois-Päijänteellä, Päijänteen Tehinselällä ja Ruotsalaisella sekä Etelä-Konnevedellä.
Päijänteen Tehinseällä runsaita poikasvuosia on ollut jo kolme viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Tuula Väänänen
Päijänteen Tehinseällä runsaita poikasvuosia on ollut jo kolme viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Tuula Väänänen

Tänä keväänä näytteet kerättiin Tehinselältä toukokuun alussa heti jäiden lähdettyä. Keskimääräinen vastakuoriutuneiden muikun poikasten tiheys oli 29 000 kappaletta/hehtaari. Tämä tarkoittaa noin puolen miljardin uuden poikasen syntymää Tehinselälle. Keskitiheys oli 22-vuotisen seurantajakso suurin ja jakson keskiarvoa (4700 kpl/ha) huomattavasti suurempi.

Lähtötilanne ennustaa hyviä muikkusaaliita pariksi vuodeksi kesästä 2022 eteenpäin, jos poikasia ei kohtaa tuho kasvukauden mittaan. Suuri poikastiheys on edellytys runsaalle kalastettavalle vuosiluokalle, mutta se ei kuitenkaan takaa sitä.

Joka tapauksessa poikasista kuolee syksyyn mennessä reilusti yli 90 prosenttia. Vielä ei voi ennustaa, jääkö niistä henkiin 10 prosenttia, yksi prosentti vai yksi promille.

Kevätkesän sääoloilla on vaikutusta pienten poikasten kuolevuuteen, mikä aiheuttaa ennustamatonta vuosien välistä vuosiluokkavaihtelua. Jos tämän vuoden vuosiluokasta on tulossa runsas, sen pitäisi alkaa näkyä näinä aikoina suurina pintaa pistelevinä poikasparvina tyyninä iltoina.

Kolme runsasta poikasvuotta 10 vuodessa

Aiemmin pitkäjaksoinen vaihtelu on ollut tyypillistä Tehinselän muikkukannalle. Muutaman vuoden kestävä runsaan kannan jakso on aiemmin havaittu 1960-luvun lopulla, 1980-luvun alkupuolella ja 1990-luvun loppupuolella. Väliin on aina mahtunut yli kymmenen vuoden pituinen huonon kannan jakso.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaita poikasvuosia on kuitenkin ollut jo kolme. Runsaasta keväällä kuoriutuvasta poikasmäärästä voidaan takautuvasti päätellä, että muikun kutukanta on ollut edellisenä syksynä runsas.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos toteuttaa vuosittaiset siikakalojen poikasseurannat Säkylän Pyhäjärvellä, Puulavedellä, Pohjois-Päijänteellä, Päijänteen Tehinselällä ja Ruotsalaisella sekä Etelä-Konnevedellä. Osa tutkimuksista on eri toimijoiden velvoitetarkkailuun liittyviä seurantatutkimuksia ja osa kalatalousviranomaisten rahoittamia (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston TUKALA –hanke ja Pohjois-Savon ELY-keskus).

Ennätyksellinen Tehinselän muikunpoikastiheys selvisi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tilaamasta Päijänteen ja Konnivesi–Ruotsalaisen säännöstelyyn liittyvästä seurantatutkimuksesta.

Tietoja eri järvien (Säkylän Pyhäjärvi, Ruotsalainen, Päijänteen Tehinselkä, Pohjois-Päijänne, Puulavesi ja Konnevesi) muikun- ja siianpoikastiheyksistä: http://www.paijanne.org/pages/fi/projektit/cornet/tuloksia.php

Lisätietoja:
Professori Juha Karjalainen, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, juha.s.karjalainen@jyu.fi , puh. +358 40 513 4865

Dosentti Timo J. Marjomäki, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, timo.j.marjomaki@jyu.fi, +358 50 428 5274

FM Tuula Väänänen, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos,tuula.m.vaananen@jyu.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Päijänteen Tehinseällä runsaita poikasvuosia on ollut jo kolme viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Tuula Väänänen
Päijänteen Tehinseällä runsaita poikasvuosia on ollut jo kolme viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Tuula Väänänen
Lataa
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos tekee joka vuosi siikakalojen poikasseurannan useilla järvillä. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Tuula Väänänen
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos tekee joka vuosi siikakalojen poikasseurannan useilla järvillä. Kuva: Jyväskylän yliopisto/Tuula Väänänen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye