Nämä 5 asiaa yhdistävät pitkään vanhuuseläkettä nauttivia
Sukupuoli, siviilisääty, terveys, työssäkäynti ja eläketaso ennakoivat vanhuuseläkepäivien pituutta. Tiedot käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistoon perustuvasta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen suurimman ikäluokan, vuonna 1947 syntyneiden, kuolevuutta vuosina 2007–2020. Tulokset ovat keskiarvoja: ryhmien sisällä pitkäikäisyydessä ja terveydessä on suurta yksilöllistä vaihtelua.
Naiset nauttivat miehiä todennäköisemmin vanhuuseläkkeestä pitkään. Naisten suhteellinen riski menehtyä seuranta-aikana oli puolet pienempi (55 %) kuin miehillä.
Myös siviilisääty näyttäisi ennakoivan eläkeajan pituutta. Eronneiden suhteellinen riski menehtyä oli 60 prosenttia avioliitossa eläviä suurempi. Naimattomilla vastaava luku on 70 prosenttia. Koulutusasteittain tarkasteltuna huomataan, että vain perusasteen suorittaneilla on suurempi suhteellinen riski menehtyä kuin keskiasteen suorittaneilla.
Selviytymistodennäköisyys liittyy myös kuukausieläkkeen suuruuteen. Pienin suhteellinen riski menehtyä on korkeimpaan eläkekvartiiliin kuuluvilla. Tulos ei ole yllättävä. Terveyserojen yhteys tulotasoon on tuttu useista tutkimuksista.
– Suurituloisemmat elävät keskimäärin muita pidempään. Ryhmien sisällä on kuitenkin suurta yksilöllistä hajontaa. Eläkevakuutuksella varmistetaan se, että jokaisen toimeentulo on turvattu elämän loppuun saakka sen pituudesta riippumatta, kertoo erityisasiantuntija Niko Väänänen Eläketurvakeskuksesta.
Työkyvyttömyyseläkeläisillä jo valmiiksi heikompi terveys
Kaikki vuonna 1947 syntyneet ovat jo siirtyneet vanhuuseläkkeelle. Se, mitä reittiä vanhuuseläkkeelle päädytään, on selkeässä yhteydessä henkilön selviytymistodennäköisyyteen.
Korkein riski menehtyä oli työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneillä. Riski korostuu etenkin miehillä. Tulos ei ole yllättävä: työkyvyttömyyseläkkeen edellytys on heikentynyt työkyky, joka on usein seurausta alentuneesta terveydentilasta.
Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneillä oli suurempi selviytymistodennäköisyys kuin suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneillä. He kevensivät työtaakkaansa työuran loppupuolella. Heillä on myös ollut vakaa työmarkkina-asema, joka saattaa selittää alempaa riskiä menehtyä.
– Vauraissa yhteiskunnissa on mahdollisuuksia ja paljon hyviä syitä laittaa reilusti resursseja terveydenhuoltoon. Elämä on arvokasta, ja terveydenhuolto pidentää sitä. Kun ihmisillä on parempi terveys, myös työkyvyttömyystapauksia on vähemmän, arvioi Väänänen.
Näin tutkimus tehtiin:
Eläkkeelle siirtyminen ja kuolevuus -tutkimuksessa
- selvitettiin eläkelajien ja taustamuuttujien yhteyttä vuonna 1947 syntyneen ikäluokan kuolevuuteen vuosina 2007–2020
- muuttujien yhteyttä kuolevuuteen tarkasteltiin Kaplan–Meier-kuvaajan ja Coxin suhteellisten riskitiheyksien mallin avulla
- taustamuuttujia olivat: eläkelaji, sukupuoli, eläkkeellesiirtymisikä, siviilisääty, koulutus, pitkäaikaissairastavuus, pitkäaikaistyöttömyys sekä eläkekarttuma
- tekijät vakioitiin, jotta voitiin poimia yksittäisen muuttujan vaikutus kuolevuuteen.
[Linkki]
Eläkkeelle siirtyminen ja kuolevuus. Eläketurvakeskuksen raportteja 8/2021.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija, Niko Väänänen, puh. 029 411 2325, niko.vaananen@etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme