Nämä olivat kovimmat datapiikit vuonna 2020 – asiantuntija ennakoi tulevat huippupäivät ja kuinka suomalaisten vapaa-aika on muuttumassa

DNA:n tilastoista näkyy, että vuoden kovin yksittäinen datapiikki saavutettiin 6. joulukuuta 2020 noin kello 20. Tuolloin mobiilidatan käyttö nousi hetkellisesti jopa 20 % ympäröivien päivien datahuippuja korkeammalle.

Siirretyn mobiilidatan määrä on ollut jo vuosia jatkuvassa kasvussa niin mobiiliyhteyden kuin kiinteidenkin yhteyksien kautta. DNA:lla on havaittu koronatilanteen vauhdittaneen kehitystä räjähdysmäisesti. Esimerkiksi mobiilidatan käyttömäärät DNA:n verkossa pomppasivat yli 30 % heti poikkeusolojen alkaessa maaliskuussa 2020, ja loka–joulukuussa liittymäkohtainen kuukausikäyttö oli 35 % edellisvuotta korkeammalla –, noin 38,8 Gt/kk. Yleisesti ottaen mobiilidataa käytetään eniten iltaisin, noin kello 20–22 välillä.

DNA:n Haikonen näkee tässä selkeän osoituksen kehityksestä, joka on ollut voimakkaassa kasvussa jo vuosia.

”Olemme nähneet yhä vahvemmin, että perinteisestä TV:stä siirrytään sisältöjen katsomiseen laajakaista- ja mobiilidatayhteyksien välityksellä. Poikkeuksellisin järjestelyin toteutetut Linnan juhlat on hyvä esimerkki siitä, että sellaiset suuret tapahtumat, joita ennen kokoonnuttiin katsomaan yhdessä perinteisestä TV:stä sohvan ääressä, näkyvät nyt meillä piikkeinä datassa. Katselu ei ole enää olohuoneen yksinoikeutta ja se siirtyy osittain tabletteihin ja kännyköihin, mutta myös kodin isolla ruudulla pyörii yhä useammin Yle Areena TV1:n sijaan.  Sama kehitys tule eittämättä näkymään jatkossakin suurten TV-tapahtumien, kuten kesäolympialaisten tai jalkapallon EM-kisojen, osalta.”

Haikosen mukaan datamäärien kasvusta on myös nähtävissä, että television katselu on ”someutunut”.

”Tässä pitää muistaa, että datassa ei näy pelkästään TV:n katselu. Nykyään ohjelmia katsotaan kännykät kuumina kädessä, julkaistaan asioita somessa ja jutellaan kavereiden kanssa ohjelman tapahtumista. Tätäkin silmällä pitäen kodin laajakaistalta halutaan ja vaaditaan tulevaisuudessa yhä enemmän laatua ja toimivuutta.”

Pelipäivitykset huiputtavat kiinteässä verkossa – korona-aika näkyi lähtevässä datassa

DNA:n datatilastoista käy myös ilmi, että pelaamisen osuus datan käytöstä kasvaa niin ikään tasaista vauhtia. Esimeriksi suositun Call of Duty -sarjan päivityksen julkaisu 12. kesäkuuta 2020 aiheutti väliaikaisesti 17 % korkeamman huipun ympäröiviin päiviin verrattuna. Kiinteän laajakaistan dataa tarkastellessa pidemmällä aikavälillä käy myös ilmi, että sekä vuosina 2019 että 2020 useat liikennepiikit ovat liittyneet pelijulkaisuihin tai -päivityksiin.

”Näin kärjistetysti: ei internetiä kotona oikeasti kuormita Word-dokumentin lähetys, vaan kymmeniä gigatavuja kooltaan olevien pelien lataus. Pelaaminen on myös nykyään todella seurattu laji ja jos vaikka suomalainen joukkue sattuu pääsemään jonkun turnauksen finaaliin, se näkyy meillä heti käsittämättöminä datamäärinä. Tämän päivän pelit ovat myös pitkälti online-pelejä verkon välityksellä. Sekin kuormittaa verkkoa pelien latausten lisäksi. Uskaltaisin väittää, että monessa kodissa nämä ovat syitä, joiden takia verkon pätkiminen ja yhteysnopeudet havaitaan ensimmäisenä.”, Haikonen toteaa.

Myös koronakriisi näkyi datankäytön kehityksessä viime vuonna. Esimerkiksi koulujen siirtyessä viime keväänä etäopetukseen nähtiin jopa yli 100 % kasvu tavalliseen nähden useampana päivänä mobiilidatan upstream-liikenteessä, eli datassa, jota ihmiset lähettävät. Tilastoja tarkastellessa esimerkiksi torstaina 2. huhtikuuta mitattiin kello 12 peräti 120 % suurempi upstream-liikenteen määrä kuin neljä viikkoa aiemmin 5. maaliskuuta samaan kellonaikaan. Myös ladatun datan, eli downstream-liikenteen, määrässä nähtiin merkittäviä kasvuja, mutta ne olivat upstream-liikennettä maltillisempia.

Etenkin kolme asiaa tekee kuvasta rakeisen kotona

Vallallaan olevien kehityssuuntien vuoksi on selvää, että Suomessakin verkkojen pitää olla valmiit käsittelemään alati kasvavia datamääriä. Haikonen toteaa, että DNA ja muut operaattorit ovat sitoutuneet kehittämään ja ylläpitämään verkkojaan siten, että ne kyllä kestävät.

Hän kuitenkin muistuttaa kotitalouksia, että jolleivat kotiverkkoasiat ole kunnossa, edessä voi olla ikäviä yllätyksiä.

”Jos et laita kotiverkkoa kuntoon, voi 5G:n sekä muiden verkkoon liittyvien parannusten vaikutus jäädä erittäin miedoksi. Laajakaistan laatu ei parane ja pahimmassa tapauksessa olohuoneen isolta ruudulta katsotaan jääkiekkokisoja niin että kiekko hukkuu pikselimössöön.”

Nettiasiantuntija kehottaakin ottamaan huomioon kolme asiaa, jos oman kotiverkon toimivuus yhtään epäilyttää tai on jo nyt törmännyt hidastelevaan nettiin.

”Ensinnäkin, yhtään suuremassa asunnossa tai asunnossa, jossa vankat kiviseinät, tarvitaan useammasta lähettimestä koostuva MESH-verkko. Näin varmistetaan netin kuuluvuus ympäri asuntoa eikä vain keskellä olohuonetta. Toisekseen, itse mokkulan tulee olla riittävän uusi, jotta se pystyy saamaan kaiken irti verkon ominaisuuksista. Mokkulat ovat kehittyneet viime vuosi huimasti ja muutamia vuosia vanhalla laitteella ei saa verkosta kaikkia tehoja irti. Kolmanneksi, kehotan päivittämään itse yhteyden kuituun tai 5G:hen. Kun nämä kolme kohtaa on kunnossa riittää data niin TV:n katseluun kuin pelaamisen nyt ja tulevaisuudessa”, Haikonen listaa.

Hän uskoo, että uusien verkkoteknologioiden kuten 5G:n merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa.

”Muutamien vuosien päästä Linnan juhlien kaltaisia datapiikkejä aiheuttavat sellaiset palvelut, joita ei vielä ole olemassakaan. Uskoiko joku esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, että millainen merkitys yksittäisellä Counter Strike -turnauksella voi olla datan käyttöön? Uusien teknologioiden kuten 5G:n tärkein rooli onkin näiden ilmiöiden kasvaessa antaa operaattoreille tärkeitä työkaluja, joilla datakapasiteettia saadaan lisää verkkoihin. On kuitenkin hyvä muistaa, että näiden teknologioiden tuomasta kapasiteetista on vain vähän apua, jos oman kodin verkko ei ole kunnossa.”

Lisätietoja medialle:

Jarno Haikonen, laajakaista ja TV -liiketoiminnan johtaja, DNA Oyj, puh. 044 044 2058, jarno.haikonen@dna.fi

DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi