Helsingin yliopisto

Nämä tekijät selittävät ihmisten mobiilisovellusvalintoja

Jaa

Suomalaistutkijoiden mukaan maantieteellinen sijainti vaikuttaa sovellusvalintoihin oletettua enemmän.

Tuore tutkimus paljastaa erilaisia taustatekijöitä sille, millaisista kategorioista valitsemme sovellukset älypuhelimelle. Erityisesti käyttäjän maa eli maantieteellinen sijainti nousi tutkimuksessa aiempaa tärkeämmäksi tekijäksi.

– Halusimme selvittää, kuinka erilaiset tekijät vaikuttavat älypuhelinten sovellusten käyttöön. Näitä tekijöitä ovat erityisesti maantieteellinen sijainti, kulttuurinen tausta ja erilaiset demografiset tekijät, kuten käyttäjän sosio-ekonominen tausta, kertoo Helsingin yliopistosta tietojenkäsittelytieteessä tohtoriksi väitellyt ja nykyään Irlannissa tutkijatohtorina työskentelevä Ella Peltonen.

Tutkimuksessa käytettiin 25 323 vapaaehtoisen Android-käyttäjän dataa. Yhteensä käyttäjät käyttivät 54 776 älypuhelimen sovellusta 44 eri maassa Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Oseaniassa.

Tutkimus on tarpeen, koska älypuhelimet ovat yhä tiukemmin osa monen ihmisen arkea. Sovelluksia eli tuttavallisesti appeja löytyy lukuisiin eri käyttötarkoituksiin hyvinvoinnista koulutukseen ja työnteosta vapaa-aikaan. Erihintaisten laitteiden ansiosta yhä useammalla on mahdollisuus ostaa älylaite, ja ne ovatkin kasvattaneet suosiotaan ympäri maailman.

Käyttäjän kotimaa vaikuttaa puhelimen käyttöön

Tutkimuksessa huomattiin, että Englantia valtakielenä käyttävät maat, kuten USA, Iso-Britannia, Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti käyttävät erilaisia sovelluksia enemmän kuin muut maat. Myös Japanissa ja Etelä-Koreassa käytetään paljon erilaisia sovelluskategorioita. Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että monista sovelluksista on saatavissa englanninkielinen versio.

Vähiten mobiilisovellusten eri kategorioita käytettiin Etelä-Amerikan ja Lähi-idän maissa, mutta niissä tietyt kategoriat, kuten urheilusovellukset, ovat suositumpia kuin muualla.

Suomi kuuluu “eurooppalaiseen” ryhmään sovellusten käytössä. Tähän ryhmään kuuluu myös muita Pohjoismaita sekä Keski-Euroopan maita. Myös Thaimaa ja Singapore kuuluvat tähän ryhmään, mahdollisesti sen takia, että ne ovat eurooppalaisten suosittuja matkakohteita.

Kulttuuri ja arvot sovellusvalintojen taustalla

Työssään tutkijat vertasivat sovelluskäyttöä Hofsteden kulttuuristen arvojen malliin, joka on laajalti käytetty – vaikka ei täydellinen – viiden ulottuvuuden kuvaus kulttuureista.

Tutkimus paljasti, että erityisesti “maskuliiniset” kulttuurit, joissa sukupuoliroolit ovat tiukimmat, käyttävät paljon personointisovelluksia. Tällainen maa on muun muassa Japani. Yhteisölliset kulttuurit ja ne, joissa sukupuoliroolit ovat vapaammat, käyttävät paljon perheeseen ja koulutukseen liittyviä sovelluksia. Yksilöllisyyttä painottavat kulttuurit, kuten USA, keskittyvät viihteeseen ja vapaa-aikaan liittyviin sovelluksiin. Tällaisia ovat myös muun muassa erilaiset matkustamiseen ja kuntoiluun liittyvät sovellukset.

Sosio-ekonominen tausta selittää sovellusvalintoja

Sovelluskäyttö ei liity vain maahan tai kulttuuriin. Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti yksilön sosio-ekonominen asema on merkittävä tekijä siinä, miten älypuhelinta käytetään. Sosio-ekonomisella asemalla tarkoitetaan muun muassa henkilön varallisuutta, säästöjen ja lainan suhdetta, koulutusastetta ja työllisyystilannetta. Nämä tekijät osoittautuivat tutkimuksessa tärkeämmiksi kuin esimerkiksi ikäryhmä tai sukupuoli.

Samanlaisesta sosio-ekonomisesta tilanteesta tulevat ihmiset käyttävät älypuhelinta samaan tapaan kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi perheelliset ihmiset käyttävät samanlaisia sovelluksia, ja heidän sovellusten käyttönsä eroaa yksin tai muiden aikuisten kanssa asuvista ihmisistä. Myös korkeasti koulutetut ja asiantuntijatehtävissä työskentelevät ihmiset käyttävät sovelluksia samanlaisesti useissa eri maissa.

Aikaisemmissa tutkimuksissa älypuhelinten käyttöä on analysoitu lähinnä yksilön näkökulmasta. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, jossa valotettiin laajasti maantieteellisiä ja kulttuurisia eroja älypuhelinten käytössä.

Tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi sovellusten markkinointiin eri maantieteellisillä alueilla. Eri kulttuurien ymmärtäminen sovelluskäytössä auttaa ymmärtämään myös yksilöiden älypuhelimiin kohdistuvia tarpeita.

***

Kuvat Ella Peltonen

Tutkimusartikkeli “The Hidden Image of Mobile apps: Geographic, Demographic, and Cultural Factors in Mobile Usage” on yhteistyöprojekti, johon osallistuivat Helsingin yliopisto, University College Cork (Irlanti), Lancaster University (UK) ja University College London (UK). Artikkeli esiteltiin 3.9.2018 Barcelonassa ACM MobileHCI 2018 -kokouksessa Tthe 20th International ACM Conference on Human-Computer Interaction with Mobile Devices and Services, https://mobilehci.acm.org/2018/.

Artikkeli on luettavissa ilmaiseksi osoitteesta: https://www.cs.helsinki.fi/group/carat/pubs/mobilehci18.pdf

Lisätietoja Helsingin yliopiston mobiilitutkimuksen Carat-tutkimusprojektista: http://carat.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot artikkelista “The Hidden Image of Mobile apps: Geographic, Demographic, and Cultural Factors in Mobile Usage” antaa Ella Peltonen, ella.peltonen@insight-centre.org

Lue lisää:
Energiankulutuksesta kertova Carat-sovellus sai uuden käyttöliittymän: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/energiankulutuksesta-kertova-carat-sovellus-sai-uuden-kayttoliittyman

Kännykän akku kestämään ja neljä muuta nerokasta väitöstutkimusta: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous-yhteiskunta/kannykan-akku-kestamaan-ja-nelja-muuta-nerokasta-vaitostutkimusta

Yhteystiedot Helsingin yliopistossa:
Tohtoritutkija Eemil Lagerspetz, 050 4480 114, eemil.lagerspetz@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme