Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Nanolääketutkimukselle EU-tason miljoonarahoitus – lääkeaine vapautetaan kohteessaan sinisen valon avulla

Jaa

Professori Timo Laaksonen tutkii, kuinka valoaktivoinnin avulla lääke voitaisiin vapauttaa elimistössä juuri silloin, kun uudelle annokselle on tarvetta.

Helsingin yliopistossa ja Tampereen yliopistossa työskentelevä professori Timo Laaksonen on saanut noin kahden miljoonan euron rahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Laaksonen keskittyy tutkimuksessaan siihen, miten lääkeaine saadaan vapautumaan hallitusti elimistössä sinisen tai UV-valon avulla.

Valon käyttö lääkesovelluksissa ei sinänsä ole uusi keksintö. Esimerkiksi punaisen valon avulla nanokokoisen lääkeainetta kantavan liposomin kalvo saadaan sulamaan, jolloin lääkeaine vapautuu. Sinisen valon käyttö tarjoaa kuitenkin punaista valoa laajemman työkalupakin.

– Sininen tai ultravioletti valo sisältää paljon energiaa. Sen teho riittää esimerkiksi rikkomaan tietyn tyyppisessä lääkeaineen kantajassa olevia kemiallisia sidoksia ja irrottamaan kantajan pinnalle sidotut lääkeainemolekyylit, Timo Laaksonen toteaa.

UV-valon käytön haasteena on ollut aiemmin se, että se parhaimmillaankin etenee kudoksessa vain alle sadan mikrometrin matkan eli suunnilleen keskimääräisen hiuksen paksuuden verran. Punaisen valon etenemä on paljon suurempi. Lisähaasteen tuo se, että UV-valo voi aiheuttaa vaurioita elimistössä, kun taas punainen valo on selvästi turvallisempaa.

Timo Laaksonen perehtyy nyt siihen, miten sininen tai UV-valo saataisiin vietyä turvallisesti paikkaan, jossa lääkkeen tulisi vapautua. Vaihtoehtoja on kaksi: joko fotonien paikallinen virittäminen korkeammalle energiatasolle elimistön sisällä tai erilaisten valolla aktivoitavien lääkeimplanttien käyttäminen.

– Käytännössä valoaktivoinnin avulla voisi olla mahdollista vapauttaa lääkettä esimerkiksi juuri silloin, kun uudelle annokselle on tarve. Tämä tarkoittaisi vaikka tiettyä aikaa joka aamu, tai niin, että vapautusnopeus säädetään jatkuvasti potilaalle sopivalle tasolle.

Timo Laaksosella on tutkimusryhmät sekä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa että Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa. Helsingissä tehdään tutkimuksen farmasian osuus ja Tampereella valokemiallinen osuus. Helsingin yliopiston osuus ERC-rahoituksesta on 60 prosenttia ja Tampereen yliopiston 40 prosenttia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

professori Timo Laaksonen, timo.laaksonen@helsinki.fi, puh. 050 448 0729

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.

Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EETTiedote

Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme