Helsingin yliopisto

Nanosellu puhdistaa vedestä haitta-aineita – suomalaistutkijoiden keksintö johti patentteihin

Jaa
Puunjalostusteollisuuden tuottamaa nanofibrilloitua selluloosaa eli nanosellua voidaan hyödyntää erilaisia aineita sisältävien jätevesien käsittelyssä.
Vedessä nanosellusta (edessä) syntyy läpikuultava geeli. Oikeanpuoleisessa pullossa on testiliuosta, jonka joukkoon lisätty nanosellu näkyy pinnalla höytäleinä. Kuva: Reija Heinonen
Vedessä nanosellusta (edessä) syntyy läpikuultava geeli. Oikeanpuoleisessa pullossa on testiliuosta, jonka joukkoon lisätty nanosellu näkyy pinnalla höytäleinä. Kuva: Reija Heinonen

Nanofibrilloitu selluloosa, nanosellu ja NFC tarkoittavat kaikki samaa, eli selluloosasta tuotettua orgaanista biopolymeeriä. Paksun geelin muodostavaa nanosellua on jo usean vuoden ajan tutkittu kaivosvesien puhdistuksessa.

Nanosellun teho perustuu esimerkiksi siihen, että nanokuitujen kemiallisia ominaisuuksia voidaan muuttaa sidottavaksi tarkoitetun aineen mukaan. Nanosellugeelit voivat pidättää vesiliuoksesta samanaikaisesti metalli- ja sulfaatti-ioneja, joita esimerkiksi kaivosvedet usein sisältävät. Ihannetapauksessa pidättyneet aineet voidaan vapauttaa ja kierrättää takaisin teollisuuden käyttöön.

Nyt suomalaistutkijoiden kehitystyön tuloksena sekä positiivisesti että negatiivisesti varautuneiden nanosellujen hyödyntämiselle vedenpuhdistuksessa on saatu patentit, ja tutkimus jatkuu entistä tiiviimpänä.

– Ryhdymme tutkimaan tarkemmin, mihin nanofibrilloidun selluloosan pidätyskyky perustuu. Lisäksi selvitämme, minkä tyyppisten vesien käsittelyyn se soveltuu ja miten nanosellun pidättämien aineiden vapauttaminen ja kierrätys onnistuvat. Ensimmäiset kokeet tehtiin Sotkamon Tuhkakylässä toimivan Terrafame Oy:n kaivosvesillä, mutta nyt olemme kiinnostuneet testaamaan muunkinlaisia vesiä, sanoo yksi neljästä keksinnön tekijästä, yliopistonlehtori Salla Venäläinen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Muut keksijät ovat maa- ja ympäristökemian professori (emerita) Helinä Hartikainen Helsingin yliopistosta sekä Markus Nuopponen ja Anne Meriluoto UPM-Kymmene Oyj:stä. Tutkimuksissa käytetty NFC (UPM Biofibrils) on UPM-Kymmene Oyj:n tuote ja UPM on patenttien haltija.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Maaperä- ja ympäristötieteen yliopistonlehtori Salla Venäläinen, salla.venalainen@helsinki.fi, puh. 040 755 2135


Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki @elinaraukko

Kuvat

Vedessä nanosellusta (edessä) syntyy läpikuultava geeli. Oikeanpuoleisessa pullossa on testiliuosta, jonka joukkoon lisätty nanosellu näkyy pinnalla höytäleinä. Kuva: Reija Heinonen
Vedessä nanosellusta (edessä) syntyy läpikuultava geeli. Oikeanpuoleisessa pullossa on testiliuosta, jonka joukkoon lisätty nanosellu näkyy pinnalla höytäleinä. Kuva: Reija Heinonen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye