Helsingin yliopisto

Nanoteknologiaa tutkitaan saastuneiden maiden puhdistuksessa

14.6.2017 09:00 | Helsingin yliopisto

Jaa

Kemikaalien saastuttamia maita voidaan puhdistaa nanomateriaalien avulla paikan päällä. Lahden seudulla on jo mittava kokemus maaperän puhdistuksen tutkimuksessa.

Euroopassa arvioidaan olevan 2,5 miljoonaa mahdollisesti saastunutta maa-aluetta, joista ainakin 350 000 on puhdistuksen tarpeessa. Saastuneiden maiden käsittely maksaa vuodessa 6,5 miljardia euroa, ja lähes puolet kustannuksista katetaan julkisista varoista.

Perinteisissä puhdistusmenetelmissä saastunut maa kuljetetaan pois paikalta käsiteltäväksi puhdistuslaitoksissa.

– Menetelmät ovat tehokkaita, mutta ne ovat usein sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kalliita, kertoo professori Martin Romantschuk Helsingin yliopiston Lahden kampukselta.

Maaperää pystytään puhdistamaan myös paikan päällä, jolloin apuna voidaan käyttää uusia nanoteknisiä materiaaleja. Helsingin yliopistossa on tutkittu esimerkiksi vetyperoksidin ja nanoselluloosakuitujen käyttöä saastuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksessa. Vetyperoksidin avulla haitta-aineet voidaan hajottaa harmittomimmiksi yhdisteiksi, muun muassa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Nanoselluloosakuidun taika on puolestaan sen hyvässä imukyvyssä: haitta-aineet imeytyvät nanokuituihin tehokkaasti.

Nanomateriaalien uutena sovelluksena on muun muassa nanorautapartikkelien hyödyntäminen esimerkiksi pohjavettä saastuttavien kloorattujen liuottimien hajotuksessa.   

Juuri alkanut viisivuotinen TANIA-tutkimushanke edistää jo kehitettyjen tai kehitteillä olevien puhdistusteknologioiden käyttöä. Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos Lahdessa on tutkinut in situ -menetelmiä pilaantuneissa kohteissa esimerkiksi Hollolassa vuosina 2012–2015 sekä vuonna 2015 käynnistyneessä INSURE-projektissa Villähteellä.

–  Uusien menetelmien ja materiaalien avulla voidaan tehdä puhdistamisesta halvempaa ja ympäristöystävällisempää. Ne saattavat myös pystyä poistamaan kemikaaleja tehokkaammin kuin perinteiset menetelmät, professori Martin Romantschuk sanoo.


#taniaproject

_______________

Suomessa TANIA-hankkeeseen osallistuvat Helsingin yliopisto ja Päijät-Hämeen Liitto, ja yhteistyöverkostoon kuuluu tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Ranskasta, Kreikasta, Unkarista ja Italiasta. Hanke on saanut 1,2 miljoonaa euroa EU:n Interreg-rahoitusta. Tällä hetkellä suomalaiset etsivät yhteistyökumppaneita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

TANIA-projektin toinen tapaaminen Unkarin Pécsissä, 22.– 23.5.2017 toi koolle projektin toimijoita ja sidosryhmän jäseniä viidestä Euroopan maasta. Kokouksen tarkoituksena oli jakaa tietoa eri maiden tarpeista innovatiivisiin ympäristön puhdistusmenetelmiin, ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Kokouksen antina on viriämässä yhteistyötä tšekkiläisen, nanomateriaaleja hyödyntävän yrityksen kanssa. Tarkoitus on yhdistää tšekkiläisen yrityksen nanopartikkeliteknologiaa Helsingin yliopiston kehittämään elektrokineettiseen pumppaukseen, jolloin nanopartikkelien vaikutusaluetta puhdistettavassa kohteessa saadaan laajennettua huomattavasti.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

professori Martin Romantschuk
martin.romantschuk@helsinki.fi
puh. 041 4401421
Twitter: #taniaproject
http://www.interregeurope.eu/tania/

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme