Jyväskylän yliopisto

Nanotiedepäivät Jyväskylässä 8.-9.10: Molekyyleistä tehdään nanokytkimiä ja faagit parantavat viljelykalojen bakteeritaudin 

Jaa

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus isännöi kansainvälistä nanotieteen ja -teknologian konferenssia Nanoscience Days –tapahtumaa Jyväskylässä 8.-9. lokakuuta 2019. Kaksipäiväinen konferenssi kokoaa yhteen yli 250 nanotutkijaa biologian, fysiikan ja kemian aloilta. Tiedetapahtuma nostaa esille tutkimuksen kärkeä sekä Suomesta että eri puolilta maailmaa. Tällä kertaa valokeilassa ovat myös nuoret tutkijat, jotka pääsevät esittelemään tutkimustaan tiiviissä esityksissään.

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen järjestämään kansainväliseen nanotieteen ja -teknologian konferenssiin saapuu tieteen kärkiesiintyjiä, kertovat järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Toni Metsänen ja Nanotiedekeskuksen tutkimuskoordinaattori Heli Lehtivuori. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen järjestämään kansainväliseen nanotieteen ja -teknologian konferenssiin saapuu tieteen kärkiesiintyjiä, kertovat järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Toni Metsänen ja Nanotiedekeskuksen tutkimuskoordinaattori Heli Lehtivuori. Kuva: Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Lotta-Riina Sundberg on yksi konferenssin pääpuhujista. Sundbergin nanobiologian alan tutkimus keskittyy bakteereja tuhoaviin viruksiin eli faageihin. Ryhmä tutkii, miten viljelykaloille yleisesti ihotulehduksia aiheuttava flavobakteeri puolustautuu sitä infektoivia faageja vastaan. Tutkimus kohdistuu bakteerin perimässä olevaan CRISPR-muistiin.

Tavoitteena on kehittää viruksista hoitokeino mittavia tuotantotappiota aiheuttavaan kalatautiin.

”Lupaavia tuloksia on saatu, kun kaloja on kyllästetty faageilla ennen bakteeritaudin iskemistä. Faagikylvyssä faageja tartutetaan kalan pintalimaan”, sanoo Sundberg.

Tulevaisuudessa erilaisia kemiallisia yhdisteitä voidaan hyödyntää uudenlaisina keinotekoisina viestimolekyyleinä. Professori Jonathan Clayden Bristolin yliopistosta tutkii, miten molekyylit saadaan laskostumaan tiettyyn muotoon ulkoisen ärsykkeen voimasta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää erilaisissa ympäristöön reagoivissa nanokytkimissä.

”Rakennamme yksinkertaisia versioita luonnon käyttämistä viestintäjärjestelmistä. Kun ymmärrämme, miten luonnolliset rakenteet toimivat, voimme hyödyntää niitä kytkiminä keinotekoisissa nanolaitteissa”, arvioi Clayden, joka saapuu Suomeen vierailulle ensimmäistä kertaa.

Clayden on tunnettu myös suositusta oppikirjastaan Organic Chemistry (Clayden, Greeves and Warren, OUP 2012).

Kansainvälisen tiedejulkaisun toimittaja antaa neuvoja hyvään tutkimusartikkeliin

Nanotiedepäivät pureutuu tänä vuonna myös tieteellisen tiedon julkaisemiseen. Vaikutusvaltaisen Nature Communications - tiedejulkaisun nanotieteeseen erikoistunut toimittaja Ariane Vartanian antaa konkreettisia neuvoja tutkijoille: millaisin keinoin tärkeistä tutkimustuloksista jalostuu tiedejulkaisuun pääsevä artikkeli.

Nanoscience Days järjestetään tänä vuonna 15. kertaa. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajan Toni Metsänen arvioi, että luvassa on monipuolinen ja vilkas tiedetapahtuma.

”Mukana on tänä vuonna myös monia nuorten tukijoiden esityksiä. On hienoa päästä kuulemaan tutkimustuloksia suoraan laboratoriosta”, sanoo Metsänen. 

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus (NSC) on Suomen laajin poikkitieteellistä tutkimusta tekevä tutkimuskeskus. Siellä työskentelee yli 140 tutkijaa bio- ja ympäristötieteiden, kemian ja fysiikan aloilta. 

Linkki Nanotiedepäivien (#NSDays2019) ohjelmaan: jyu.fi/nsdays

Lisää Lotta-Riina Sundbergin tutkimuksesta lisää JYUnity-verkkojulkaisussa:

https://jyunity.fi/tieteessa/nanobiologi-kehittaa-viruksista-vastalaaketta-viljelykalojen-bakteeritautiin/

Lisätietoja:

Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Toni Metsänen, toni.t.metsanen@jyu.fi, puh. 040 661 0302
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
https://www.jyu.fi/science/fi
Facebook: jyuscience Twitter: jyscience Instagram: jyscience

Nanotiedekeskus:
https://www.jyu.fi/science/fi/nsc

Avainsanat

Kuvat

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen järjestämään kansainväliseen nanotieteen ja -teknologian konferenssiin saapuu tieteen kärkiesiintyjiä, kertovat järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Toni Metsänen ja Nanotiedekeskuksen tutkimuskoordinaattori Heli Lehtivuori. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen järjestämään kansainväliseen nanotieteen ja -teknologian konferenssiin saapuu tieteen kärkiesiintyjiä, kertovat järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Toni Metsänen ja Nanotiedekeskuksen tutkimuskoordinaattori Heli Lehtivuori. Kuva: Jyväskylän yliopisto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitös 17.9.2020: Kun kirjaimet vaihtuvat – Tutkimus lukutaidosta kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä konson kielessä Etiopiassa9.7.2020 13:40:25 EESTTiedote

FM Aija Katriina Ahlberg tutkii väitöksessään luku- ja kirjoitustaidon oppimista kahdella erilaisella kirjoitusjärjestelmällä. Tulokset osoittavat kirjainmerkkien tärkeän roolin siinä, miten lukija hahmottaa kielen äännerakenteita. Tutkimus toteutettiin Lounais-Etiopiassa konson kieltä puhuvien aikuisten parissa, mutta tutkimuksen tuloksilla on annettavaa myös maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetukseen Suomessa.

Väitös 14.8.2020: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta (Yli-Tepsa)9.7.2020 11:29:20 EESTTiedote

Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Vertailu osoitti: suomalaisten yksinolo lisääntynyt8.7.2020 10:06:30 EESTTiedote

Koronan aikana on huomattu yksinolon lisääntyminen. Suomalaisten sosiaalinen etäisyys on tutkimusten mukaan muuttunut tosin jo aiemmin. Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä on tarkastellut ajankäyttöaineistojen avulla sosiaalisen vuorovaikutuksen muutosta 1980-luvulta 2010-luvulle. Ryhmä osallistui myös kansainväliseen tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten ja nuorten ajankäyttöä Suomessa, Englannissa ja Espanjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme