Aalto-yliopisto

Napponurtus? Täkkähöke? Vaikeus oppia kummia sanoja voi kieliä korkeasta lukivaikeusriskistä

Jaa

Aivokuvantaminen paikansi lukivaikeudet aivojen vasempaan puoliskoon. Lapsen usko omiin kykyihin voi selvästi auttaa lukivaikeuksien selättämisessä.

Lasten lukivaikeutta tutkittiin aivomagneettikäyrällä eli magnetoenkefalografialla (MEG). Kuva on otettu tutkimuksen valmistelutilanteessa eikä kuvassa oleva lapsi osallistunut tutkimukseen. Kuva: Aalto-yliopisto.
Lasten lukivaikeutta tutkittiin aivomagneettikäyrällä eli magnetoenkefalografialla (MEG). Kuva on otettu tutkimuksen valmistelutilanteessa eikä kuvassa oleva lapsi osallistunut tutkimukseen. Kuva: Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin tutkijat havainnoivat ensimmäisen ja toisen kouluvuoden aikana lapsia, joilla opettaja oli tunnistanut korkean riskin lukivaikeuteen. Heille tehtiin neuropsykologisia tutkimuksia eli luku-, kirjoitus- ja kognitiivisia testejä sekä mitattiin heidän aivotoimintaansa. Lapset vastasivat myös oppimismotivaatiota ja minäpystyvyyttä eli omaa oppimiskykyä arvioiviin kysymyksiin.

Aivotutkimus toteutettiin Aalto-yliopistossa mittaamalla aivojen toimintaa kahden päivän aikana aivomagneettikäyrällä eli magnetoenkefalografialla (MEG). Se mittaa aivojen sähköisestä toiminnasta syntyviä heikkoja magneettikenttiä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että lukivaikeuden taustalla on ongelmia puheäänteiden käsittelyssä, ja että ne saattavat liittyä kielen käsittelyyn erikoistuneen vasemman kuuloaivokuoren toiminnan poikkeavuuksiin.

Aalto-yliopiston tutkijatohtori Anni Noran mukaan lasten lukivaikeutta ei juuri ole aiemmin tutkittu aivokuvantamisen avulla vasta lukemaan opettelevilla lapsilla.

Tutkimuksen aikana lapset kuuntelivat kaiuttimista merkityksettömiä nelitavuisia sanoja ja toistivat sitten ne ääneen. Lopussa oli vielä tunnistustehtävä, jossa lapselta kysyttiin, oliko hän kuullut sanan aikaisemmin. MEG-koeasetelma kehitettiin professori Riitta Salmelinin tutkimusryhmässä yhdessä Anni Noran ja apulaisprofessori Hanna Renvallin kanssa osana Anni Noran väitöskirjaprojektia.

”Sanat olivat napponurtuksen, takkahöken ja sosteriskan kaltaisia sanoja, joista osa toistui tutkimuksen aikana. Tutkimme, miten lapset oppivat luomaan muistijälkiä uusille sanoille. Havaitsimme, että lapsilla, joilla on korkea lukivaikeusriski, oli puutteita myös uusien sanojen kuulonvaraisessa oppimisessa. Uusia sanoja koskevat muistijäljet eivät olleet kovin tarkkoja, eivätkä he osanneet erotella sanoja toisistaan. Tämä kertoo laajemmasta vaikeudesta käsitellä aivoissa sanojen äänneasua, mikä vaikeuttaa puolestaan lukemaan oppimista”, Nora sanoo.

Kokeessa lukivaikeusriskin lasten oikean aivopuoliskon MEG-tulokset vastasivat verrokkilapsia. Ongelmat puheen äännesisällön käsittelyssä ja uusien sanojen oppimisessa painottuivat aivojen vasemman aivopuoliskon ohimolohkoon eli kielen ja puheen käsittelyyn erikoistuneille alueille, joissa sijaitsevat myös sanojen tarkemmat, yksittäiset äänteet sisältävät muistiedustukset.

”Siellä havaittiin selvästi vähemmän aivojen aktivaation muutosta lapsilla, joilla on lukivaikeusriski. Kun lapsi kasvaa, kielen ja puheen käsittely painottuu juuri vasemmalle puolelle, ja olisikin kiinnostavaa tietää, liittyvätkö lukivaikeudet ongelmiin tässä aivopuoliskojen keskinäisessä erikoistumisessa ”, Nora kertoo.

Vinkit ja palaute tueksi

Poikkeava aivotoiminta 7–8-vuotiaana ei kuitenkaan täysin ennustanut myöhempää lukemisen kehitystä, vaan siihen näyttävät vaikuttavan myös muut tekijät, kuten minäpystyvyys. Tätä tutki tarkemmin Niilo Mäki Instituutti.

”Lapsia pyydettiin lukemaan ääneen sekä sanoja että merkityksettömiä epäsanoja, joita he eivät pystyneet arvaamaan. Tutkimukseen sisältyi myös osuus, jossa kokeiltiin Ekapelin vaikutusta lukivaikeuteen. Yleisesti ottaen oppimispelin pelaamisella ei havaittu merkittävää vaikutusta. Mutta jos lapsella oli myös vahva usko omiin oppimiskykyihinsä, hän sai lisähyötyä pelaamisesta ja hänen lukutaitonsa edistyi paremmin kuin verrokkiryhmällä. Olisi kenties hyvä kehittää erityisopettajille välineitä, joilla he voivat tukea lasten minäpystyvyyttä”, sanoo tutkijatohtori Miia Ronimus Niilo Mäki Instituutista.

Ekapeli on Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin kehittämä mobiililaitteilla pelattava oppimispeli. Siinä yhdistetään kirjaimia puheäänteisiin, ja se mukautuu lapsen taitotasoon. Ekapelin kuuden viikon mittaiseen pelijaksoon valittiin lapsia, joilla oli heikoin luku- tai kirjoitustaito. Harjoittelu jäi lasten opettajien ja vanhempien valvottavaksi. Tutkimuksen perusteella Ekapeliin lisättiin muun muassa vinkkejä ja sanallista palautetta.

”Oppimispelissä annetaan nyt vinkkejä oman suoriutumisen parantamiseksi. Jos lapsi reagoi vaikkapa hyvin nopeasti, peli saattaa opastaa tekemään rauhassa vailla kiirettä”, Ronimus sanoo.

Tutkimus toteutettiin Suomen Akatemian rahoittamassa konsortiohankkeessa, jonka päätutkijoina toimivat Riitta Salmelinin lisäksi professorit Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta ja Juha Kere Folkhälsanilta. Tutkimusalkoi vuoden 2015 syksyllä ja kesti kaikkiaan neljä vuotta. Tutkimukseen osallistui yhteensä noin 300 lasta, ja aivotutkimukseen heistä osallistui yhteensä 35. Aivotutkimukseen osallistuneista 23 lapsella oli korkea lukivaikeusriski ja 12 heistä luki normaalisti.

Linkki aivotutkimukseen

Linkki Ekapeli-tutkimukseen

Vaikeus oppia kummia sanoja voi kieliä korkeasta lukivaikeusriskistä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anni Nora
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
anni.nora@aalto.fi
puh. 050 910 2838

Riitta Salmelin
Professori
Aalto-yliopisto
riitta.salmelin@aalto.fi
puh. 050 344 2745

Hanna Renvall
Professori
Aalto-yliopisto ja HUS
hanna.renvall@aalto.fi
puh. 050 501 0326

Miia Ronimus
Tutkijatohtori
Niilo Mäki Instituutti
miia.ronimus@nmi.fi
puh. 040 805 3568

Kuvat

Lasten lukivaikeutta tutkittiin aivomagneettikäyrällä eli magnetoenkefalografialla (MEG). Kuva on otettu tutkimuksen valmistelutilanteessa eikä kuvassa oleva lapsi osallistunut tutkimukseen. Kuva: Aalto-yliopisto.
Lasten lukivaikeutta tutkittiin aivomagneettikäyrällä eli magnetoenkefalografialla (MEG). Kuva on otettu tutkimuksen valmistelutilanteessa eikä kuvassa oleva lapsi osallistunut tutkimukseen. Kuva: Aalto-yliopisto.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme