Nasan planetaarisen puolustuksen testi onnistui
DART-avaruusalus törmäsi asteroidikuu Dimorphokseen (kreikan sanasta ”kaksi hahmoa”), joka kiertää suurempaa asteroidia nimeltään Didymos (kreikan sanasta ”kaksonen”). DART-avaruuslento todisti, osana suurempaa kansainvälistä planetaarisen puolustuksen strategiaa, että avaruusalus pystyy navigoimaan itsenäisesti kohdeasteroidin luo ja tarkoituksella törmätä siihen muuttaakseen asteroidin rataa. DART:n mukana on italialainen pienoissatelliitti LICIACube, joka havainnoi törmäystä etäämmältä.
Avaruuslennon kohde oli kaksoisasteroidijärjestelmä Didymos, joka koostuu suuremmasta asteroidista nimeltään Didymos (780 metriä halkaisijaltaan), sekä pienemmästä asteroidikuusta nimeltään Dimorphos (160 metriä). Asteroidipari ei aiheuta mitään uhkaa Maalle, mutta on ihanteellinen luonnollinen laboratorio, jossa voidaan turvallisesti testata asteroidin ratamuutoksen aiheuttamista suurinopeuksisella törmäyksellä.
Kun DART törmäsi Dimorphokseen nopeudella 6,15 kilometriä sekunnissa, aluksen liike-energia muutti kuun kiertorataa suuremman Didymoksen ympäri. Törmäystesti on turvallinen Maan kannalta, sillä systeemin yhteinen kiertorata auringon ympäri ei käytännössä muuttunut. DART:n törmäyksen oletetaan lyhentävän Dimorphoksen kiertoaikaa joillain minuuteilla. Seuraavien viikkojen aikana tehtävät teleskooppihavainnot tulevat mittaamaan kiertoajan muutoksen tarkasti, ja päättelemään kuinka tehokas DART:n törmäys oli. Helsingin yliopiston tutkijat ovat mukana havaintokampanjassa hyödyntäen Yhteispohjoismaista optista teleskooppia La Palman saarella Espanjassa.
Euroopan avaruusjärjestö valmistelee projektia täydentävää avaruuslentoa nimeltään Hera, joka saapuu Didymos-systeemiin vuonna 2027. Törmäyksen sijaan Hera seuraa asteroidiparia ja suorittaa yksityiskohtaisen tieteellisin kartoituksen mitaten tarkasti asteroidien massan, koon, koostumuksen, sekä sisäisen rakenteen. Hera myös tutkii jälkiä DART:n törmäyksestä Dimorphokseen. Hera-avaruusalus sisältää pienoissatelliitin nimeltään Milani, joka on varustettu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n valmistamalla pienoiskokoisella hyperspektrikameralla nimeltään ASPECT. Kamera tuottaa ratkaisevan tärkeää tietoa molempien asteroidien mineraalikoostumuksesta.
Suomalaiset tutkijat Helsingin yliopistosta, VTT:ltä, Jyväskylän yliopistosta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta osallistuvat aktiivisesti sekä DART- että Hera-lentojen tieteelliseen suunnitteluun sekä tulosten analysointiin.
DART on Nasan avaruusmissio, jota hallinnoi Johns Hopkins Applied Physics Laboratory. Sekä DART että Hera testaavat samanaikaisesti uusia teknologioita, ja tuottavat tärkeää tietoa mallinnuksen sekä ennustuksien parantamiseen. Tämä auttaa ihmiskuntaa valmistautumaan uhkaavan asteroidin radan muuttamiseen, jos tällainen asteroidi havaittaisiin.
Lisätietoja:
Tomas Kohout – yliopistotutkija, +358 294151008, tomas.kohout@helsinki.fi (englanniksi)
Antti Penttilä – yliopistotutkija, +358 294151227,antti.i.penttila@helsinki.fi (suomeksi)
Mikael Granvik – apulaisprofessori +358 29415071, mikael.granvik@helsinki.fi (suomeksi, på svenska)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiRiitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme