Kimmo Pyykkö -taidemuseo

Näyttely avattu: Picassosta Pyykköön – Lahtiset keräilijöinä esittelee Urpo, Hymy ja Jeppe Lahtisen taidekokoelman

Jaa

Kimmo Pyykkö -taidemuseon ensimmäinen kesänäyttely Picassosta Pyykköön – Lahtiset keräilijöinä avattiin lauantaina 16.6.2018. Avajaisviikonloppuna näyttelyyn tutustui yli 500 kävijää. Lähes 100 teosta on esillä 9.9.2018 saakka.

Lahtisten kokoelman omistaja Jeppe Lahtinen kokosi Kimmo Pyykkö -taidemuseossa nähtävän näyttelyn yhdessä taiteilija Matti Kulmalan kanssa.
Lahtisten kokoelman omistaja Jeppe Lahtinen kokosi Kimmo Pyykkö -taidemuseossa nähtävän näyttelyn yhdessä taiteilija Matti Kulmalan kanssa.

Erityisen iloinen olen siitä, että äitini Hymy Lahtisen teoksia on nyt ensimmäistä kertaa julkisesti esillä,kertoi kokoelman omistaja Jeppe Lahtinen avajaispuheessaan.

Ensimmäistä kertaa esillä on muun muassa Marjatta Tapiolan maalaama muotokuva Hymy Lahtisestavuodelta 2010. Näyttelyssä nähdään myös kuvanveistäjä Essi Renvallin muotokuvat Urpo Lahtisesta (1973) ja Jeppe Lahtisesta (1974).

Lehtimies, suurkustantaja Urpo Lahtinen (1931–1994) osti taidetta spontaanisti. Talousasioissa tarkka Hymy Lahtinen (1930–2017) oli myös keräilijänä harkitsevampi.
Heidän poikansa Jeppe Lahtinen kertoo muistuttavansa keräilijänä enemmän äitiään.

Kaikkia Lahtisia on kuitenkin yhdistänyt rakkaus taiteeseen: sitä ei ole hankittu sijoitusmielessä, vaan oman taidemaun mukaisesti.

Näyttelyn on koonnut taiteilija Matti Kulmala yhdessä Jeppe Lahtisen kanssa.

Urpo Lahtinen haaveili nuorena miehenä Kotkassa taiteilijan urasta. Taiteilijaa Urpo Lahtisesta ei tullut taiteilijaa, mutta kokoelmaa voidaan pitää hänen muotokuvanaan, kertoo Matti Kulmala.

Nyt esillä olevat teokset muodostavat oikeastaan kolme muotokuvaa, sillä esillä on myös Hymy ja Jepen keräämää taidetta, hän jatkaa.

Myös Jeppe Lahtiset tyttäret Kukka ja Klaara Lahtinen ovat jatkamassa sukunsa perintöä taiteen keräilijöinä.

Lähes 800 teoksen kokoelmasta kootussa näyttelyssä on rinnakkain esillä erityisesti espanjalaisia 1900-luvun mestareita sekä suomalaisen taiteen kärkinimiä.

Lahtisille tärkeää espanjalaista taidetta nähdään Pablo Picassolta, Joan Mirólta, Salvador Dalilta, Antonio Sauralta ja Antoni Tàpiesilta.

Halusin näyttelyssä yhdistää suomalaista modernismia kansainvälisiin mestareihin. Lisäksi mukana on paljon tamperelaistaiteilijoita, joita kokoelmassa on paljon, Matti Kulmala kertoo.

Brittiläisen Tony Craggin veistos Puinen kristalli (2000) on yksi näyttelyn helmistä. Teos on valmistettu parkalevystä, suomalaisesta kuusipuusta.

Belgialaissyntyinen Corneille kuului kansainvälisen Cobra-ryhmän perustajajäseniin. Häneltä näyttelyssä nähdään suurikokoinen tekstiiliteos Kukkamatto (1973) sekä grafiikkaa. Unkarilaiselta Gèza Samulta esillä on kaksi veistosta Pieni Lohikäärmehäkki (1988–89) ja Suuri Haarauma (1989).

Kotimaisista taiteilijoista näyttelyssä nähdään teoksia Erik Enrothilta, Mauri Favénilta, Reino Hietaselta, Alpo Jaakolalta, Kimmo Kaivannolta, Raimo Kanervalta, Pentti Kaskipurolta, Unto Koistiselta, Juhani Linnovaaralta, Marika Mäkelälta, Gunnar Pohjolalta, Markku Salolta, Sam Vannilta ja Pauli Vuorisalolta.

Kotimaisista kuvanveistäjistä esillä on Elisa Aron, Juhani Harrin, Veikko Haukkavaaran, Tapio Junnon, Osmo Juvosen, Unto Hietasen, Erkki Kannoston, Veikko Myllerin, Laila Pullisen, Kimmo Pyykön, Timo Ruokolaisen, Arvo Siikamäen ja Ossi Somman töitä.

Edellä mainittujen lisäksi näyttelyn ulkomaalaisia taiteilijoita ovat Valerio Adami, Enrico Baj, Martin Bradley, Robert Combas, Jim Dine, Rainer Fetting, Henry Moore, Jose Sanleon ja Vladimir Velickovic.

Näyttelyssä nähdään myös kokoelman ensimmäinen teos, tamperelaisen Taisto Toivosen väripuupiirros Teurastamo (1952), jonka taiteilija lahjoitti Urpo Lahtiselle juttukeikalla 1950-luvun lopulla. 1960-luvulle tultaessa kokoelma karttui erityisesti sensaatiolehti Hymyn menestyksen myötä.

Osa näyttelyn teoksista on ollut esillä Urpo Lahtisen edustuskodissa Villa Urpossa Ylöjärvellä, osa Urpo, Hymy ja Jeppe Lahtisen yksityiskodeissa.

Picassosta Pyykköön – Lahtiset keräilijöinä 16.6.–9.9.2018
Kimmo Pyykkö -taidemuseon 1. ja 2. kerroksessa.

Mediakuvia ja näyttelyn teoslista:https://www.dropbox.com/sh/4n9zqel3xsczomi/AAAzySXI4q4ebU6MdZyE2VoAa?dl=0

Teostiedot ja kuvaajien nimet tiedostojen nimissä mainittava julkaistaessa.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Laura Pekkala
Viestintä- ja markkinointipäällikkö
Kimmo Pyykkö -taidemuseo
laura.pekkala @ kangasala-talo.fi
040 773 0196


Kimmo Pyykkö -taidemuseo
Kangasala-talo, Kuohunharjuntie 6
36200 Kangasala
kimmopyykkotaidemuseo.fi

Avoinna ti–ke 11–17, to 11–19, pe–la 11–17, su 11–15
Sisäänpääsy 6/4 € tai Museokortti, Alle 18-vuotiaat maksutta.

Avainsanat

Kuvat

Lahtisten kokoelman omistaja Jeppe Lahtinen kokosi Kimmo Pyykkö -taidemuseossa nähtävän näyttelyn yhdessä taiteilija Matti Kulmalan kanssa.
Lahtisten kokoelman omistaja Jeppe Lahtinen kokosi Kimmo Pyykkö -taidemuseossa nähtävän näyttelyn yhdessä taiteilija Matti Kulmalan kanssa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kimmo Pyykkö -taidemuseo
Kimmo Pyykkö -taidemuseo
Kuohunharjuntie 6
36200 KANGASALA

040 773 0148http://www.kimmopyykkotaidemuseo.fi

Vuoden 2015 alussa avattu Kimmo Pyykkö -taidemuseo sijaitsee arkkitehtuuriltaan palkitussa Kangasala-talossa, 20 minuuttia Tampereelta. Taidemuseon vaihtuvat näyttelyt esittelevät korkeatasoista kotimaista kuvataidetta ympäri vuoden kahdessa kerroksessa. Pysyvä näyttely Pitkän matkan ateljee kolmannessa kerroksessa avaa kuvanveistäjä Kimmo Pyykön elämän ja uran vaiheita. Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komosen suunnittelemalle Kangasala-talolle myönnettiin Vuoden betonirakenne 2015 -palkinto ja Betonijulkisivu 2015 -arkkitehtuuripalkinto. Rakennus oli ehdolla vuoden 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kimmo Pyykkö -taidemuseo

Kuvan syntymisen ihme musiikin tahdittamana Kangasala-talon lavalla 6.3.19.2.2019 08:51:00Tiedote

Keskiviikkona 6.3. klo 19 Kangasala-talon lavalla kohtaavat kuvataiteilija Samuli Heimonen ja kansanmuusikko Ville Ojanen yhtyeineen. Yleisöllä on mahdollisuus nähdä, miten Samuli Heimosen teokset syntyvät ja kokea musiikin siivittämä maalaustapahtuma, jota harvoin pääsee seuraamaan ”livenä”. Tapahtumalipun hinnalla sisäänpääsyn myös Samuli Heimosen Monesta yksi -näyttelyyn Kimmo Pyykkö -taidemuseossa.

Senioripäivänä 13.2. opastus susiaiheisten muotokuvien maailmaan ja huumoripitoinen lyhytelokuva 87-vuotiaan Hilkan hiusongelmista6.2.2019 12:36:52Tiedote

Senioripäivänä 13.2. Kimmo Pyykkö -taidemuseo tarjoaa monipuolista ohjelmaa senioreille. Iltapäivä alkaa kuvataiteilija Samuli Heimosen Monesta yksi -näyttelyn opastuksella, jota seuraa lyhytelokuvanäytös ja keskustelutilaisuus Kangasala-talon salissa. Anne Välinoron ohjaama ja käsikirjoittama Karvan verran -lyhytelokuva kertoo ohjaajan 87-vuotiaasta äidistä Hilkasta ja hänen hiusongelmistaan.

Kutsu medialle: Tapaa Samuli Heimonen Monesta yksi -näyttelyn ripustusviikolla10.1.2019 09:13:00Kutsu

Kuvataiteilija Samuli Heimosen laaja yksityisnäyttely nähdään Kimmo Pyykkö -taidemuseossa Kangasalla 26.1.–19.5.2019. Heimonen ripustaa näyttelyään viikoilla 3 ja 4, jolloin medialla on mahdollisuus tutustua ripustusprosessiin ja haastatella Heimosta henkilökohtaisesti. Haastattelupäivät ovat ti 15.1. tai ti 22.1. Kutsuvierasavajaiset pidetään la 26.1. klo 13 ja yleisölle avoimet ovet samana päivänä klo 15-17. Media on tervetullut näyttelyn avajaisiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme