Helsingin yliopisto

Nenän sivuonteloleikkausten määrissä suuria alueellisia eroja Suomessa

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkittyneen nenä- ja sivuontelotulehduksen takia tehtävien sivuonteloleikkausten määrissä on suuria sairaanhoitopiirien välisiä eroja.

Pitkittynyt nenä- ja sivuontelotulehdus on yleinen sairaus, jonka pääasiallisena hoitona ovat nenään annosteltavat lääkesuihkeet ja nenän suolavesihuuhtelu. Sivuonteloleikkaus tehdään silloin kuin tavanomainen hoito ei riitä ja sen tarkoituksena on parantaa sivuonteloiden ilmastoitumista, tulehduksen rauhoittumista ja paikallishoidon pääsyä tulehdusalueelle.

Suomessa tehdään vuosittain keskimäärin 0,71 sivuonteloleikkausta tuhatta asukasta kohti. Tuoreen BMJ Open -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan määrissä on kuitenkin eroja sairaanhoitopiirien välillä. Esimerkiksi Pirkanmaan, Satakunnan ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä leikkauksia tehdään  0,9–1,2 tuhatta asukasta kohden ja Kainuun, Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä 0,3–0,4. Tulokset ovat vakioitu iällä ja sukupuolella ja erot leikkaustaajuuksissa eri sairaanhoitopiireissä olivat tilastollisesti merkitseviä.

Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä piirissä tehdään lähes 30 % kaikista sivuonteloleikkauksista ja leikkaustaajuus osui valtakunnallisen keskiarvon tuntumaan. Myös kaikissa muissa yliopisto-sairaanhoitopiireissä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä lukuun ottamatta, leikkaustaajuus oli valtakunnallista keskitasoa.  Tutkijaryhmä havaitsi, että parempi lääkäripalvelujen saatavuus selitti korkeaa leikkaustaajuutta muista tekijöistä riippumatta. Se ei kuitenkaan yksin selittänyt suuria alueellisia eroja leikkaustaajuuksissa.

– Osa eroista jäi selittämättömiksi. Ne voivat liittyä yksilölliseen vaihteluun lääkärin potilaan kanssa tekemissä sivuonteloleikkauspäätöksissä, sanoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Tiedot leikkauksista saatiin koko väestön kattavasta sivuonteloleikkauksia koskevista hoitorekisteritiedoista vuosilta 2013–2015.

Tutkimus ei ota kantaa siihen, mikä on sopiva sivuonteloleikkausten taajuus, eikä siihen ketkä potilaat hyötyvät sivuonteloleikkauksesta eniten tai millainen leikkaus ja missä sairauden vaiheessa se kuuluisi tehdä, jotta saavutettaisiin parhaimmat hyödyt terveydelle.

– Tämän selvittämiseksi tarvitaan eri hoitomenetelmiä vertailevia seurantatutkimuksia. Tällaisia pitkittyneen nenä- ja sivuontelotulehduksen hoidon tehoa ja vaikuttavuutta selvittäviä tutkimuksia on toistaiseksi tehty vähän, Toppila-Salmi sanoo.

Aikaisemmin myös yhdysvaltalaistutkijat ovat havainneet suurta alueellista vaihtelua sivuonteloleikkaustaajuuksissa, mutta nämä tutkimukset eivät ole pohjautuneet koko väestöön. Nyt tehty tutkimus osoitti, että suurta alueellista vaihtelua leikkaustaajuuksissa esiintyy myös Suomen kaltaisessa maassa, jossa sivuonteloleikkauksien päävastuu on julkisella sektorilla ja hoitoperiaatteiden suhteen pyritään noudattamaan kansallisia hoitosuosituksia ja yhteneviä käytäntöjä.

Al­ku­pe­räi­nen jul­kai­su:

Sanna K Toppila-Salmi, Heikki Rihkanen, Martti Arffman, Kristiina Manderbacka, Ilmo Keskimäki, Maija L Hytönen, Regional differences in endoscopic sinus surgery in Finland: a nationwide register based study, BMJ Open, DOI: 10.1136/bmjopen-2018-022173.

Yh­teys­tie­dot:

Sanna Toppila-Salmi, Helsingin yliopisto ja yliopistollinen keskussairaala, sanna.salmi@helsinki.fi, puh. 0505431421

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme