Nenän sivuonteloleikkausten määrissä suuria alueellisia eroja Suomessa
Pitkittynyt nenä- ja sivuontelotulehdus on yleinen sairaus, jonka pääasiallisena hoitona ovat nenään annosteltavat lääkesuihkeet ja nenän suolavesihuuhtelu. Sivuonteloleikkaus tehdään silloin kuin tavanomainen hoito ei riitä ja sen tarkoituksena on parantaa sivuonteloiden ilmastoitumista, tulehduksen rauhoittumista ja paikallishoidon pääsyä tulehdusalueelle.
Suomessa tehdään vuosittain keskimäärin 0,71 sivuonteloleikkausta tuhatta asukasta kohti. Tuoreen BMJ Open -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan määrissä on kuitenkin eroja sairaanhoitopiirien välillä. Esimerkiksi Pirkanmaan, Satakunnan ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä leikkauksia tehdään 0,9–1,2 tuhatta asukasta kohden ja Kainuun, Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä 0,3–0,4. Tulokset ovat vakioitu iällä ja sukupuolella ja erot leikkaustaajuuksissa eri sairaanhoitopiireissä olivat tilastollisesti merkitseviä.
Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä piirissä tehdään lähes 30 % kaikista sivuonteloleikkauksista ja leikkaustaajuus osui valtakunnallisen keskiarvon tuntumaan. Myös kaikissa muissa yliopisto-sairaanhoitopiireissä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä lukuun ottamatta, leikkaustaajuus oli valtakunnallista keskitasoa. Tutkijaryhmä havaitsi, että parempi lääkäripalvelujen saatavuus selitti korkeaa leikkaustaajuutta muista tekijöistä riippumatta. Se ei kuitenkaan yksin selittänyt suuria alueellisia eroja leikkaustaajuuksissa.
– Osa eroista jäi selittämättömiksi. Ne voivat liittyä yksilölliseen vaihteluun lääkärin potilaan kanssa tekemissä sivuonteloleikkauspäätöksissä, sanoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
Tiedot leikkauksista saatiin koko väestön kattavasta sivuonteloleikkauksia koskevista hoitorekisteritiedoista vuosilta 2013–2015.
Tutkimus ei ota kantaa siihen, mikä on sopiva sivuonteloleikkausten taajuus, eikä siihen ketkä potilaat hyötyvät sivuonteloleikkauksesta eniten tai millainen leikkaus ja missä sairauden vaiheessa se kuuluisi tehdä, jotta saavutettaisiin parhaimmat hyödyt terveydelle.
– Tämän selvittämiseksi tarvitaan eri hoitomenetelmiä vertailevia seurantatutkimuksia. Tällaisia pitkittyneen nenä- ja sivuontelotulehduksen hoidon tehoa ja vaikuttavuutta selvittäviä tutkimuksia on toistaiseksi tehty vähän, Toppila-Salmi sanoo.
Aikaisemmin myös yhdysvaltalaistutkijat ovat havainneet suurta alueellista vaihtelua sivuonteloleikkaustaajuuksissa, mutta nämä tutkimukset eivät ole pohjautuneet koko väestöön. Nyt tehty tutkimus osoitti, että suurta alueellista vaihtelua leikkaustaajuuksissa esiintyy myös Suomen kaltaisessa maassa, jossa sivuonteloleikkauksien päävastuu on julkisella sektorilla ja hoitoperiaatteiden suhteen pyritään noudattamaan kansallisia hoitosuosituksia ja yhteneviä käytäntöjä.
Alkuperäinen julkaisu:
Sanna K Toppila-Salmi, Heikki Rihkanen, Martti Arffman, Kristiina Manderbacka, Ilmo Keskimäki, Maija L Hytönen, Regional differences in endoscopic sinus surgery in Finland: a nationwide register based study, BMJ Open, DOI: 10.1136/bmjopen-2018-022173.
Yhteystiedot:
Sanna Toppila-Salmi, Helsingin yliopisto ja yliopistollinen keskussairaala, sanna.salmi@helsinki.fi, puh. 0505431421
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa LautalaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 318 5682elisa.lautala@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme