Helsingin yliopisto

Nenän sivuonteloleikkausten määrissä suuria alueellisia eroja Suomessa

Jaa

Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkittyneen nenä- ja sivuontelotulehduksen takia tehtävien sivuonteloleikkausten määrissä on suuria sairaanhoitopiirien välisiä eroja.

Pitkittynyt nenä- ja sivuontelotulehdus on yleinen sairaus, jonka pääasiallisena hoitona ovat nenään annosteltavat lääkesuihkeet ja nenän suolavesihuuhtelu. Sivuonteloleikkaus tehdään silloin kuin tavanomainen hoito ei riitä ja sen tarkoituksena on parantaa sivuonteloiden ilmastoitumista, tulehduksen rauhoittumista ja paikallishoidon pääsyä tulehdusalueelle.

Suomessa tehdään vuosittain keskimäärin 0,71 sivuonteloleikkausta tuhatta asukasta kohti. Tuoreen BMJ Open -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan määrissä on kuitenkin eroja sairaanhoitopiirien välillä. Esimerkiksi Pirkanmaan, Satakunnan ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä leikkauksia tehdään  0,9–1,2 tuhatta asukasta kohden ja Kainuun, Etelä-Karjalan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä 0,3–0,4. Tulokset ovat vakioitu iällä ja sukupuolella ja erot leikkaustaajuuksissa eri sairaanhoitopiireissä olivat tilastollisesti merkitseviä.

Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä piirissä tehdään lähes 30 % kaikista sivuonteloleikkauksista ja leikkaustaajuus osui valtakunnallisen keskiarvon tuntumaan. Myös kaikissa muissa yliopisto-sairaanhoitopiireissä, Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä lukuun ottamatta, leikkaustaajuus oli valtakunnallista keskitasoa.  Tutkijaryhmä havaitsi, että parempi lääkäripalvelujen saatavuus selitti korkeaa leikkaustaajuutta muista tekijöistä riippumatta. Se ei kuitenkaan yksin selittänyt suuria alueellisia eroja leikkaustaajuuksissa.

– Osa eroista jäi selittämättömiksi. Ne voivat liittyä yksilölliseen vaihteluun lääkärin potilaan kanssa tekemissä sivuonteloleikkauspäätöksissä, sanoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja Sanna Toppila-Salmi Helsingin yliopistosta ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Tiedot leikkauksista saatiin koko väestön kattavasta sivuonteloleikkauksia koskevista hoitorekisteritiedoista vuosilta 2013–2015.

Tutkimus ei ota kantaa siihen, mikä on sopiva sivuonteloleikkausten taajuus, eikä siihen ketkä potilaat hyötyvät sivuonteloleikkauksesta eniten tai millainen leikkaus ja missä sairauden vaiheessa se kuuluisi tehdä, jotta saavutettaisiin parhaimmat hyödyt terveydelle.

– Tämän selvittämiseksi tarvitaan eri hoitomenetelmiä vertailevia seurantatutkimuksia. Tällaisia pitkittyneen nenä- ja sivuontelotulehduksen hoidon tehoa ja vaikuttavuutta selvittäviä tutkimuksia on toistaiseksi tehty vähän, Toppila-Salmi sanoo.

Aikaisemmin myös yhdysvaltalaistutkijat ovat havainneet suurta alueellista vaihtelua sivuonteloleikkaustaajuuksissa, mutta nämä tutkimukset eivät ole pohjautuneet koko väestöön. Nyt tehty tutkimus osoitti, että suurta alueellista vaihtelua leikkaustaajuuksissa esiintyy myös Suomen kaltaisessa maassa, jossa sivuonteloleikkauksien päävastuu on julkisella sektorilla ja hoitoperiaatteiden suhteen pyritään noudattamaan kansallisia hoitosuosituksia ja yhteneviä käytäntöjä.

Al­ku­pe­räi­nen jul­kai­su:

Sanna K Toppila-Salmi, Heikki Rihkanen, Martti Arffman, Kristiina Manderbacka, Ilmo Keskimäki, Maija L Hytönen, Regional differences in endoscopic sinus surgery in Finland: a nationwide register based study, BMJ Open, DOI: 10.1136/bmjopen-2018-022173.

Yh­teys­tie­dot:

Sanna Toppila-Salmi, Helsingin yliopisto ja yliopistollinen keskussairaala, sanna.salmi@helsinki.fi, puh. 0505431421

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme