Neulominen on muuttunut välttämättömästä taidosta rentouttavaksi harrastukseksi
FM Anna Rauhala tarkastelee tutkimuksessaan Neulonnan taito Suomessa arkiseen ja itsestään selvänä pidettyyn käsityötaitoon liittyneitä yksilö- ja yhteiskuntatason merkityksiä 1800-luvun lopulta nykyaikaan.
Neulonta on ollut tärkeä käsityötaito pohjoisissa ilmasto-oloissa kotitaloudessa tarvittujen välttämättömien vaatteiden valmistamiseksi. Neulonta on Suomessa varmuudella ajoitettu 1600-luvulle, mutta Turun Mätäjärven alueelta arkeologisissa kaivauksissa löytynyt neulottu tekstiilifragmentti ajoittuu 1400-luvulle, mahdollisesti jo 1300-luvulle.
Neulontatekniikka vaihtui kansakoulun myötä 1900-luvun alussa
Suomessa neulottiin heittämällä, vanhimmalla Euroopassa käytetyllä neulomisen tekniikalla, vielä 1900-luvun alussa. Tekniikka sopi hyvin tiiviiden neulosten valmistukseen, jollaisina 1800-luvun sekä 1900-luvun alkuvuosien museolapaset on neulottu.
Neulontataitoa opetettiin kansakouluissa 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Opetettavaksi taidoksi valittiin heittämällä neulomista nopeampana pidetty mannermainen neulontatekniikka, joka vakiintui yksinomaiseksi kouluissa hyväksytyksi tavaksi neuloa.
Miehetkin neuloivat
Maaseutuvaltaisessa yhteiskunnassa neulonta liitettiin naisten elinpiiriin kuuluvaksi taidoksi. Neulovat miehet rikkoivat yhteisön arvomaailmaa ja heille osoitettiin pilkanteolla paikka sosiaalisen ryhmän ulkopuolella. Miesten neulomiseen liittynyt häpeä johti käsityön tekemiseen piilossa muiden katseilta, mikä on osaltaan vahvistanut käsityksiä miesten neulomattomuudesta. Suhtautuminen miesten neulontaan oli kaksijakoista, sillä olosuhteiden pakosta neuloneita miehiä arvostettiin. Oman yhteisönsä muodostaneille ammattiryhmille, kuten merimiehille ja metsätyömiehille, neulominen toimi myös ajanvietteenä.
Sota-aikana neulottiin sotilaille
Sota-aikana naisten neulomilla tuotteilla oli suuri merkitys rintamamiesten varustusten täydentäjinä. Materiaalipulan aikana parhaat villat käytettiin sotilaiden liipaisinsormikkaiden, sukkien, kypäränalusmyssyjen ja polvenlämmittäjien neulomiseen. Taitoa sovellettiin ja opetettiin yhteisissä illanvietoissa. Rintamalla neuleita arvostettiin, ja niihin liittyi vahva tekijän ja saajan välinen tunneside. Välttämättömyydestä tehtiin hyve, eikä ajoittain väsyttävänä koetulle ja rasitusvammoja aiheuttaneelle neulomiselle koettu olevan vaihtoehtoja.
Ennen pakollista ja välttämätöntä, nyt vapaaehtoista ja iloa tuottavaa
Vanhemmassa neulomisessa ja tämän päivän neulomisessa on lähtökohtaisesti kyse eri ilmiöistä. Aikaisemmin neulonta oli pakollinen ja välttämätön taito, mutta nykyisin vapaaehtoinen, iloa tuottava harrastus. Nykyneulojille ensisijaiset syyt käsityön tekemiseen liittyvät neulonnan tuomaan rentoutumiseen ja mielihyvään. Neulonta auttaa myös selviytymään vaikeista elämäntilanteista. Vielä nykyisinkin neulojat kokevat merkityksellisenä hyödyllisten neuletuotteiden valmistamisen läheisille, itselle tai hyväntekeväisyyteen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
FM Anna Rauhala
Anna.Rauhala@helsinki.fi
puh. +358 50 5460483
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme