Kustannusosakeyhtiö Parvs

Niclas Wariuksen valokuvateos Vanitas on vuoden 2021 paras taidekirja

Jaa
Iittalan XXV Valtakunnalliset Taidekirjapäivät palkitsivat valokuvataiteilija Niclas Wariuksen Vanitas-kirjan vuoden 2021 parhaana taidekirjana. Kirjalle myönnettiin Eliel Aspelin -palkinto, joka on Harri Koskisen suunnittelema lasiveistos. Voittaja julkistettiin lauantaina 11.6.2022 Hämeenlinnan pääkirjastossa, ja kilpailun järjestäjänä toimi Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 35 vuonna 2021 julkaistua teosta.

Ote tuomariston palkintoperusteista:

"Ammattitaitoinen työryhmä on yhdistänyt voimansa julkaistakseen teoksen, joka tuntuu sekä miellyttävältä kädessä että ruokkii katsetta ja mielikuvitusta, ja juhlistaa valokuvataiteilijaa. Teoksessa on myös akateeminen ja ajatuksia herättävä taidehistorioitsija Harri Kalhan analyysi Wariuksen valokuvista.
Vanitas on visuaalisesti ja esteettisesti vangitseva taidekirja, upea kokonaisuus, jonka soisi päätyvän jokaisen kauneutta rakastavan kirjahyllyyn."

Valokuvasarja Vanitas on valokuvataiteilija Niclas Wariuksen meditaatio kaiken katoavaisuudesta. Warius on rakentanut ajan patinoimista esineistä harmonisia asetelmia, joissa vilisee aikaan liittyviä symboleita: vanha kello, puoliksi palanut kynttilä, kuollut lintu. Viittaukset 1500–1600-lukujen maalaustaiteen vanitas-teemaan ovat selviä. Tarkkaan harkituissa ja selkeästi lavastetuissa kuvissa liikutaan kauneuden ja synkkyyden rajalla – pisteessä, jossa rappio kohtaa herkästi virittyneen kauneuden ja kaaos järjestyksen. Vanitas-sarjallaan Warius asettuu osaksi asetelman uutta nousua 2000-luvun valokuvataiteessa.

Wariuksen asetelmakuvien symboleja ja kuriositeetteja, hunajaista kauneutta ja tummasävyistä nostalgiaa analysoi taidehistorioitsija Harri Kalha.

”Täydellisimmissäkin sommitelmissa piilee haava. Repaleinen seinäpaperi, särkynyt lasi, raapiutunut pinta, haalistunut kuva, koko riutuvien kasvien ja hedelmien repertuaari – ne kaikki viittaavat säröön täydellisen kauneuden systeemissä.”

Kirjan artikkelin on kirjoittanut taidehistorioitsija Harri Kalha, teoksen ulkoasun on suunnitellut graafikko Anna Mattsson, ja reprografi Petri Kuokka on tehnyt kuvien värierottelun.


Vuoden 2022 palkintolautakunnassa toimivat kulttuuritoimittaja ja kirjailija 
Marika Riikonen, kirjoittaja-kuvataiteilija Kirsi Rajapuro sekä valokuvataiteilija Joseph Tully. Sihteerinä toimi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston informaatikko Ilkka Marjanen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Niclas Warius: Vanitas. Parvs, 2021
Niclas Warius: Vanitas. Parvs, 2021
Lataa
Niclas Warius: Vanitas. Parvs, 2021
Niclas Warius: Vanitas. Parvs, 2021
Lataa
Niclas Warius: Vanitas. Parvs, 2021
Niclas Warius: Vanitas. Parvs, 2021
Lataa
Niclas Warius: Vanitas. Parvs, 2021
Niclas Warius: Vanitas. Parvs, 2021
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs
Kustannusosakeyhtiö Parvs
Uudenmaankatu 26 A 3a
00120 HELSINKI

https://parvs.fi/

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote

Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.

Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote

Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.

Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote

Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?

Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote

Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.

Helena Hännisen teos ”Nimeään kantava” käy läpi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön 90-vuotisen historian 1910-luvulta nykypäivään13.12.2023 13:40:42 EET | Tiedote

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö perustettiin vuonna 1933 hoitamaan, ylläpitämään ja kartuttamaan vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) keräämää taidekokoelmaa. Säätiön tehtäviksi määriteltiin myös museon rakentaminen ja ylläpito sekä Mäntän kaunistaminen taiteella. Säätiö syntyi teollisuusmiehenä uransa tehneen Gösta Serlachiuksen taideharrastuksen vuoksi ja on vähitellen kasvanut arvostetuksi toimijaksi suomalaisessa taidemaailmassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye