Niinistön ja Trumpin tapaaminen: Suomi ei saa vaieta syrjivän pakolaispolitiikan edessä
Presidentti Sauli Niinistön on otettava ihmisoikeuskysymykset esiin tapaamisessaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin kanssa tänään 28.8.2017. Amnesty kehottaa Niinistöä keskustelemaan Trumpin kanssa Yhdysvaltojen ihmisoikeuksien vastaisesta maahantulokiellosta ja kovista leikkauksista maan pakolaiskiintiöön.
Astuttuaan valtaan presidentti Trump pyrki ripeästi estämään pääsyn Yhdysvaltoihin muslimienemmistöisistä maista. Viimeisin, maaliskuussa 2017 säädetty maahantulokielto estää Yhdysvaltoihin matkustamisen kuuden muslimienemmistöisen maan kansalaisilta. Amnestyn arvion mukaan muslimeja syrjivä asetus on kansainvälisen oikeuden vastainen.
”Maahantulokielto lietsoo pelkoa ja on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten kanssa. On tärkeää, että Suomi tekee kantansa selväksi presidentti Trumpille – vihaan ja ennakkoluuloihin perustuvaa politiikkaa ei voi hyväksyä”, sanoo Niina Laajapuro, Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja.
YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli miljoona pakolaista on kiireellisen uudelleensijoittamisen tarpeessa, mutta vain joka kymmenes heistä pääsee vuosittain kansallisiin pakolaiskiintiöihin. Kiintiöihin valitaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia: kidutuksen ja väkivallan uhreja, naisia ja lapsia, sairaita ja ikääntyneitä.
Yhdysvallat on ollut pitkään suurin kiintiöpakolaisia vastaanottava maa. Valtaan astuttuaan presidentti Trump jäädytti pakolaisten vastaanoton 120 päivän ajaksi. Lisäksi presidentti leikkasi Yhdysvaltojen vuotuisen pakolaiskiintiön 110 000:sta 50 000 ihmiseen. Nämä toimet heikentävät kansainvälistä vastuunjakoa merkittävästi ja jättävät kymmeniä tuhansia apua tarvitsevia ihmisiä pulaan.
Tänään julkaistavan tutkimuksen mukaan valtaosa yhdysvaltalaisista nuorista suhtautuu myönteisesti pakolaisiin. Vuotuiseen Global Shapers -kyselyyn vastanneista 18–35-vuotiaista yhdysvaltalaisista 85 prosenttia sanoo olevansa valmiita ottamaan pakolaisia vastaan. Tämä on yli kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden vastaavassa kyselyssä.
Maailman talousfoorumin kyselyyn maailmanlaajuisesti vastanneista nuorista lähes 73 prosenttia ottaisi pakolaisia vastaan kotimaassaan, ja lähes 27 prosenttia olisi valmis majoittamaan pakolaisen omassa kodissaan.
”Tämä osoittaa, ettei Trumpin vihamielinen pakolaisvastainen linja edusta Yhdysvaltojen kansalaisia. On hienoa nähdä, miten voimakkaasti nuoret vastustavat presidentin harjoittamaa pelon politiikkaa”, Laajapuro sanoo.
Suomen pakolaiskiintiöstä päätetään budjettiriihessä myöhemmin tällä viikolla. Amnesty kehottaa eduskuntaa nostamaan pakolaiskiintiötä sisäministeriön esityksen mukaisesti historiallisessa pakolaistilanteessa.
”On tärkeämpää kuin koskaan, ettei Suomi vaikene räikeän syrjinnän ja ihmisoikeusloukkausten äärellä, vaan tukee globaalia inhimillistä pakolaispolitiikkaa omalla esimerkillään", Laajapuro sanoo.
Amnesty International Suomen osasto lähetti presidentti Niinistölle kirjeen Valkoisen talon vierailun alla. Suomen pakolaiskiintiön koosta päätetään budjettiriihessä 30.–31.8. Yli 40 järjestöä ja yli 11 000 allekirjoittajaa on vedonnut sisäministeri Risikkoon pakolaiskiintiön korottamiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Milja Komulainen
Tiedottaja
Amnesty International Suomen osasto
milja.komulainen@amnesty.fi
+358 40 833 1532
Hietaniemenkatu 7 A, 00100 Helsinki
Niina Laajapuro
Ihmisoikeustyön johtaja
Amnesty International Suomen osasto
niina.laajapuro@amnesty.fi
+358 44 555 4911
Hietaniemenkatu 7A, FIN-00100 Helsinki
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.