Luonnonvarakeskus

Niukasti myyriä suurimmassa osassa Suomea

Jaa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen mukaan myyräkannat ovat edelleen alhaisia Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Keskisen Suomen pohjoisissa ja läntisissä osissa myyrät ovat kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa, mutta tiheydet eivät ole poikkeuksellisen suuria. Länsi-Suomessa myyräkannat ovat vasta alkaneet kasvaa. Tulevana talvena ei ole odotettavissa merkittäviä taimituhoja.

Kevään 2017 myyräseurannat osoittivat, että myyräkannat olivat romahtaneet huipputiheyksistä hyvin alhaisiksi Itä- ja Etelä-Suomessa. Tyypillisen kannanvaihtelun mukaisesti myyrät vähenivät myös kesän 2017 aikana. Idässä ja etelässä myyriä on tällä hetkellä hyvin vähän.

Myyriä on vähän myös kaikkialla Pohjois-Suomessa. Joillakin alueilla kannat romahtivat jo vuonna 2016, mutta Länsi-Lapissa vasta tämän vuoden kuluessa. Syksyllä pohjoisessa näkyi paikoin merkkejä myyräkannan nousemisesta. Tiheydet ovat kuitenkin edelleen vaatimattomat koko Lapissa.

Keski-Suomen länsi- ja pohjoisosien pelto- ja metsämyyrät ovat kannanvaihtelun huippuvaiheessa, mutta myyrämäärät eivät ole poikkeuksellisen suuria. Länsi-Suomen myyräkannat ovat kasvamassa, mutta tiheydet ovat edelleen kohtalaisia ja myyrien esiintyminen laikuttaista. Länsi-Suomen myyräkannat ovat huipussaan todennäköisesti syksyllä 2018.

Myyrätuhoriski taimikoissa alhainen

Myyrien aiheuttamat tuhot taimikoissa pysyvät lähes koko maassa vähäisinä. Suurimmillaan tulevan talven taimituhoriskit ovat pohjoisen ja läntisen Keski-Suomen alueella.

Taimikoiden myyrämäärää voi näillä alueilla arvioida ensilumien aikana kertyvien lumijälkien ja -reikien perusteella. Mikäli taimikossa vaikuttaa olevan runsaasti myyriä, myyrätuhoriskiä voi vähentää loukkupyynnillä. Taimituhoja voi torjua polkemalla lunta tiiviiksi taimien ympärille. Taimikon voi myös vakuuttaa myyrätuhojen varalta, mutta se on tehtävä ajoissa.

Kohonnut myyräkuumeriski Keski- ja Länsi-Suomessa

Keski- ja Länsi-Suomessa tavataan paikoin melko runsaasti metsämyyriä, jotka levittävät myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta. Myyräkuumetartunnat ajoittuvat yleensä loppusyksyyn ja alkutalveen, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin ja ulkorakennuksiin. Tällöin niiden ulosteessa ja virtsassa erittämät virukset vapautuvat ympäristöön ja ne kulkeutuvat pölyn mukana ihmisten hengitysteihin. Virus säilyy huoneenlämmössä tartuntakykyisenä kaksi viikkoa, kylmässä pitempään.

Paras keino tartunnan välttämiseksi on myyrien pyynti loukuilla tiloista, joissa ihmiset oleilevat. On suositeltavaa myös välttää tarpeetonta pölyn nostattamista ja sen hengittämistä esimerkiksi liitereissä tai myyrien esiintymispaikkoja siivotessa.

Kartta
Kartan teksti: Keskisen Suomen pohjois- ja länsiosissa on myyrähuippu. Länsi- Suomessa myyräkannat ovat runsastumassa huippuunsa ensi vuonna, mutta ovat tällä hetkellä vielä melko alhaiset. Muualla Suomessa myyräkannat ovat niukat.

Lisätietoja:

Johtava tutkija Otso Huitu, puh. 029 532 4917, otso.huitu@luke.fi

Tutkimusprofessori Heikki Henttonen, puh. 029 532 2430, heikki.henttonen@luke.fi 

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Laxens yngelproduktion historiskt riklig i Torne och Simo älvar16.11.2017 10:30Tiedote

På våren 2017 kläcktes det tredje högsta mängden laxyngel i Torne älv och det högsta i Simo älv sedan uppföljningen inleddes. Dödligheten som observerats bland laxen de senaste åren har inte försvagat våra naturliga laxbestånd. Anledning till bekymmer för laxbeståndens framtid medförs dock av det relativt låga antalet stigande laxar under den gångna sommaren samt de senaste årens ökade M74-dödlighet bland laxynglen.

Valtakunnan metsien inventointi: VMI:stä saadaan lähes reaaliaikaista tietoa metsätuhojen esiintymisestä15.11.2017 09:18Tiedote

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12, 2014–2018) neljäs maastotyökausi on päättynyt. Aineistosta on laskettavissa tilastotietoa Suomen metsien ja maankäytön muutoksista vasta ensi keväänä, mutta esimerkiksi tuhohavaintoja voidaan tarkastella jo maastokauden aikana karttamuotoisina tulosteina. Uusimmat tulokset kertovat muun muassa sen, että uusia versosurmatuhoja tavattiin pääasiassa Itä-Suomessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme