Nollakorot tuovat tukea kiinteistökauppaan – myös metsäkiinteistöjen kysyntä edelleen vilkasta

Kiinteistöalalla vaativimpia arvonmäärityksiä tekevien auktorisoitujen kiinteistöarvioijien (AKA) kyselystä selviää, että kaupungistuminen ja väestökehitys vaikuttavat Suomen asuntomarkkinoihin. Heidän mukaansa vaihdanta suomalaisilla kiinteistömarkkinoilla on pysynyt kohtuullisen tasaisena viime vuoteen verrattuna, mutta alueellisesti sekä kiinteistötyypeittäin erot ovat huomattavia.

Suomessa toimii reilut 250 auktorisoitua kiinteistöarvioijaa, joista osa arvioi toimitiloja, osa osakehuoneistoja ja kiinteistöjä ja osa maa- ja metsätalouskohteita. Auktorisoidut kiinteistöarvioijat vastasivat AKA 2019 -kyselyyn tämän jaottelun perusteella.

Asuntomarkkinoiden alueellinen jakautuminen näkyy entistä selvemmin auktorisoitujen kiinteistöarvioijien vastauksissa.

Koko maan laajuisesti tarkasteltuna asuntomarkkinat ovat hiljentyneet, mutta kasvukeskuksissa asuntokauppa käy edelleen hyvin. Sijoitusasunnot ovat kysyttyjä ja myös metsäkiinteistöt ovat alkaneet kiinnostaa sijoitusyhtiöitä. Haja-asutusalueiden vapaa-ajan- ja asuinkiinteistöjen kysyntä on sen sijaan vähäistä. Myös muuttotappioalueilla asunnoille on hankalaa löytää ostajaa.

”Asuntojen hintojen kehitys liittyy pitkälti alueen vetovoimatekijöihin, kuten alueen työllisyyteen, palveluihin ja opiskelumahdollisuuksiin. Maaseutu hiljenee, kun ikääntyvä väestö pyrkii taajamiin ja nuoremmat sukupolvet eivät enää ole kiinnostuneita muuttamaan haja-asutusalueille”, sanoo Keskuskauppakamarin Kiinteistönarviointilautakunnan sihteeri, lakimies Raisa Harju.

Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointipäivässä puhunut Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus kertoi korkojen pysyvän pohjilla pitkään.

“Korkokuvan muutos viimeisen vuoden aikana on pakottanut ammattimaiset sijoittajat kääntämään katseensa koroista kohti muita omaisuusluokkia. Yksi iso voittaja tilanteessa ovat kiinteistöt ja Suomeen saapuu etenkin vuokra-asuntomarkkinoille uusia toimia ennennäkemättömällä laajuudella. Kilpailu kovenee ja riskit muuttuvat”, Brotherus sanoo.

Harju korostaa, että auktorisoidun arvioijan osaaminen on varmistettua ja valvottua.

“Markkina-arvon määrittäminen hiljentyneillä markkinoilla voi olla haastavaa vertailukauppojen puuttuessa tai niiden ollessa hyvin vähäiset. Auktorisoidun arviointiosaamiseen kannattaa luottaa erityisesti silloin, kun tarvitaan asiantuntevaa ja luotettavaa arviota kiinteistön arvosta. Auktorisoitujen laatimia arviokirjoja käytetään monissa muissakin kuin vain riitatilanteissa”, Harju sanoo.

Keskuskauppakamarin Auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) -kyselyyn vastasi 120 arvioijaa. Auktorisoidut kiinteistöarvioijat arvioivat useita tuhansia kiinteistöjä vuosittain, kesämökeistä liikekeskuksiin. Toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta. AKA-arvioijien osaamista käytetään usein erityistä puolueettomuutta ja asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä, kuten riitatilanteissa sekä vaativissa kohteissa. Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointipäivä järjestettiin Helsingissä 28.11.2019.