Non-toxic –hanke selvitti nuorten kokemuksia vihapuheesta ja häirinnästä pelikulttuurissa: Suurin osa pelaajista on törmännyt häiritsevän käyttäytymisen muotoihin

Pelaaminen on kasvava lasten ja nuorten harrastus. Pelaaminen tarjoaa nuorille väylän rentoutua, viettää aikaa kavereiden kanssa ja yhteenkuulumisen tunnetta muiden pelaajien ja pelikulttuurin jäsenten kanssa. Pelaaminen on myös osa nuorisotyötä. Jotta pelitoimintaa voitaisiin kehittää turvallisemmaksi kaikille, on tärkeää tietää minkälaista häirintää ja vihapuhetta nuoret pelikulttuurissa kokevat.

Non Toxic - Selvitys kilpailullisia tietokone- ja konsolipelejä pelaavien nuorten kokemuksia vihapuheesta ja häirinnästä – julkaisussa pyrittiin löytämään vastauksia näihin kysymyksiin. Selvitys toteutettiin kyselyn ja täydentävien haastattelujen avulla. Kysely suunnattiin aktiivisesti kilpailullisia pelejä pelaaville 15–29-vuotiaille nuorille suomeksi ja ruotsiksi. Kyselyyn vastanneet pelasivat muun muassa Counter-Strike: Global Offensive-, Overwatch ja League of Legends -pelejä. Selvityksessä analysoitiin 156 kyselyvastausta.

Yleisin häiritsevän käyttäytymisen tapa on pelitaitojen haukkuminen, johon oli törmännyt 94 % vastaajista. Yli 80 % vastaajista oli törmännyt erilaiseen solvaamiseen ja nimittelyyn, ja yli 70 % vastaajista rasistisiin, trans- ja homofobisiin sekä ikään liittyviin negatiivisiin kommentteihin ja vähättelyyn. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että häirinnän ja vihapuheen kokeminen pelikulttuurissa on myös sukupuolittunut kokemus. Kyselylomakkeen avoimissa vastauksissa tuli selvästi esiin, että naiset kokivat tulevansa sukupuolensa vuoksi syrjityksi pelikulttuurissa. Usein naiset eivät halua tuoda sukupuoltaan julki pelatessa, jotta saisivat olla rauhassa mollaamiselta ja väheksynnältä. Yli puolet kaikista vastaajista toivoi, että vihapuheeseen ja häirintään puututtaisiin, mutta naisista tätä toivoi 86 %.

”LoL: kun sitä ennen pelasin, enkä peitellyt sukupuoltani niin kuin nykyään, jouduin helposti sukupuoleni vuoksi silmätikuksi. Loukkaavat kommentit olivat yleisiä, jos joku sai tietää sukupuoleni. Sitten seurasi kaveripyyntöjä, varmaan jotta voisivat jatkaa häirintää, tai ehkä kaipasivat tyttöystävää. En tiedä, en ikinä hyväksynyt.” vastaaja, nainen

Häirintä ja vihapuhe aiheuttavat yksilötasolla muun muassa pahaa mieltä, uniongelmia ja pelaamisen lopettamista väliaikaisesti tai kokonaan. Yli 80 % vastaajista toivoi, että pelaajat kannustaisivat toisiaan enemmän. Se, että naiset raportoivat miehiä enemmän häirintää, ei ole pelkästään peleihin liittyvä ilmiö. Pelikulttuuri ja sen ilmiöt eivät ole muusta yhteiskunnasta ja sen ilmiöistä irrallaan.

Non-toxic – Selvitys kilpailullisia tietokone- ja konsolipelejä pelaavien
nuorten kokemuksista vihapuheesta ja häirinnästä

Non-toxic –selvityksen on tuottanut projektitutkija Ella Alin. Projektisuunnittelija Riikka Kaukinen on osallistunut julkaisun kirjoittamiseen. Selvitys on osa kaksivuotista Non-toxic – syrjimätön pelikulttuuri -hanketta, jota rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki. Pääyhteistyökumppanina toimii Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL ry.