Nopsajalka-tiimistä uusi keino asunnottomuuden kitkemiseksi

Hallituksen tavoite asunnottomuuden puolittamiseksi vaatii uusia keinoja, painottaa Suomen asunnottomuustyön johtava asiantuntija, selvitysmies Juha Kaakinen ympäristöministeri Maria Ohisalolle jättämässään raportissa.
Yksi lupaavimmista asunnottomuuden kitkemisen työkaluista on moniammatillisen ja liikkuvan tuen Nopsajalka-tiimi, jonka idea syntyi Tampereella 2019 toteutetussa Muutoslaboratorio-tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui monipuolinen joukko asunnottomuustyön toimijoita. Nopsajalan toimivuutta on testattu Jyväskylässä vuoden 2020 syksystä alkaen.
Kokeilusta on nyt valmistunut tutkimusraportti, jonka on toteuttanut Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan professori Annalisa Sanninon johtama RESET-tutkimusryhmä. Tutkimusraportin tulokset ovat tärkeä panos asunnottomuustyön uuden vaiheen rakentamiseksi Suomessa.
Nopsajalka-tiimi varmistaa asiakkaan pääsemisen tarvitsemiensa palveluiden piiriin
Nopsajalka-tiimi on pieni ja nopealiikkeinen ryhmä, joka varmistaa asunnottoman tai asunnottomuusuhan alla olevan henkilön pääsemisen tarvitsemiensa palveluiden piiriin. Jyväskylässä Nopsajalka-tiimiin kuuluu psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä. Tiimissä on myös aikuissosiaalityön, lastensuojelun, päihde-, kriisi- ja traumatyön osaamista.
– Nopsajalka kulkee asiakkaan mukana sekä neuvottelee ja tarvittaessa toimii tulkkina. Tiimi varmistaa asiakkaan pääsyn esimerkiksi tuettuun asumisyksikköön sekä sen, että asuminen siellä alkaa sujua, Sannino kuvailee.
Tiimin toimintaperiaate on ’saattaen vaihtaminen’, mikä tarkoittaa kirjaimellisesti asiakkaan saattamista tarvittaviin palveluihin ja vuoropuheluun vastaanottavien palvelujen kanssa.
Nopsajalka korjaa palvelujärjestelmässä olevia aukkoja
Merkittävä osa Nopsajalan asiakkaista on kotiutettuina sairaaloiden päihde- ja mielenterveysongelmiin keskittyviltä osastoilta tai vapautettuina vankiloista. Vuoden 2022 loppuun mennessä Nopsajalalla on ollut 134 asiakasta, joista 89 asiakkaan asuminen turvattiin ja 27 asiakasta sai asunnon omalla vuokrasopimuksella.
Nopsajalka-tiimejä tarvitaan jatkossa yhä kipeämmin, kun asiakkaat liikkuvat entistä enemmän palvelujen ja asumisratkaisujen välillä.
– Nopsajalan työ ei ole ainoastaan vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten auttamista, vaan samalla myös palvelujärjestelmän aukkojen ja katkosten korjaamista. Nopsajalka on kustannustehokas malli, koska se ei yritä korvata tai toistaa olemassa olevia palveluja, vaan auttaa asiakkaita ja palveluja löytämään toisensa, Sannino kiteyttää.
Ala kaipaa liikkuvaan työhön valmentavaa koulutusta
Nopsajalassa työskentely on vaativaa, sillä asiakkaista on pidettävä kiinni tapaamisten, puhelinsoittojen ja erilaisten käytännön tukitoimien avulla siitä huolimatta, että heidän tilanteensa vaihtelevat nopeasti ja usein arvaamattomasti.
Nopsajalan vaatima jalkautuva ja joustava työtapa edellyttää, että asianomaiset ministeriöt suunnittelevat ja ryhtyvät tarjoamaan uudenlaista, liikkuvaan työhön valmentavaa koulutusta alan työntekijöille.
– Suosittelemme, että Nopsajalan tyyppiset moniammatillisen liikkuvan tuen tiimit otetaan käyttöön hyvinvointialueilla koko maassa. Tätä varten meidän on koottava, analysoitava ja levitettävä yhteiseen käyttöön eri paikkakunnilta saadut kokemukset vastaavista toimintamalleista. Sillä tapaa voimme tutkimuksen avulla luoda merkittävän osatekijän eri toimijoiden ja sektorien yhteistyölle rakentuvaan uuteen Asunto ensin 2.0. -strategiaan, Sannino toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Annalisa Sannino
professori
Tampereen yliopisto
annalisa.sannino@tuni.fi
+358504377327
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Yhteishaku: Tampereen yliopisto oli jälleen suosittu hakukohde31.3.2023 10:50:56 EEST | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yhteensä lähes 29 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin yli 370 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 500.
Väitös: Viivästynyt aivoiskemia on yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen lukinkalvonalaisen verenvuodon jälkeen29.3.2023 15:45:13 EEST | Tiedote
Aivovaltimon pullistuman repeäminen voi aiheuttaa lukinkalvonalaisen verenvuodon eli SA-vuodon. SA-vuotoon sairastuneiden kuolleisuus on suuri, ja eloon jääneiden potilaiden toipumista voi vaikeuttaa potilaalle ilmaantuva viivästynyt aivoiskemia (DCI). LL Essi Raatikaisen väitöstutkimus osoitti, että viivästynyt aivoiskemia muodostaa vahvan ja itsenäisen riskitekijän huonolle neurologiselle toipumiselle sairaalasta kotiutumisen jälkeen. SA-potilailla esiintyvä lisääntynyt veren hyytyminen on tutkimuksen mukaan yhteydessä huonoon neurologiseen toipumiseen.
Väitös: Kobolttialtistuminen aiheutti astmaa ja hengitystieoireita, mutta yhteyttä sydänsairauksiin ei havaittu28.3.2023 16:06:14 EEST | Tiedote
Altistuminen koboltin tuotannossa aiheutti hengitystieoireita, keuhkojen toiminnan heikkenemistä ja astmaa. Tieto käy ilmi LL Asko Linnan työterveyshuollon ja työlääketieteen alaan kuuluvasta väitöskirjasta. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu, että altistumisen aiheuttaisi kliinisesti merkittäviä sydänvaikutuksia.
Kutsu medialle: Ukrainan sota yhdeksän maan TV-uutisissa -tutkimuksen julkistamistilaisuus 31.3.202328.3.2023 15:43:23 EEST | Tiedote
Vuosi sitten Tampereen yliopistossa käynnistyi tutkimus siitä, miten eri maiden TV-uutiset kertovat Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Tutkimus tarkasteli yhdeksän maan TV-uutisia kymmeneltä päivältä 24.2.–14.4.2022. Tutkimuksen julkistamistilaisuus järjestetään Tampereen yliopistolla perjantaina 31.3.2023 kello 13–16.
Väitös: Edistyneet analyysimenetelmät ja aineistojen yhdistäminen tuovat uutta tietoa tyypin 1 diabeteksen riskitekijöistä28.3.2023 08:43:42 EEST | Tiedote
Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on ollut pitkään voimakkaassa kasvussa maailmanlaajuisesti, mutta sairastumisen syyt ovat edelleen epäselvät. Genetiikka ei yksin selitä sairastumista, vaan tietyt riskitekijät, kuten virukset, bakteerit ja ruokavalio, vaikuttavat rinnalla. FM Essi Peltonen hyödynsi väitöstutkimuksessaan kolmea suomalaista kohorttitutkimusta ja edistyneitä analyysiratkaisuja tutkiessaan varhaisen ravitsemuksen ja murrosiän merkitystä tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme