Helsingin yliopisto

Norjalainen Nils Klim -palkinto apulaisprofessori Daria Gritsenkolle

Jaa

“Norjalaisten Nobel”, noin 600 000 euron arvoinen Holberg-palkinto myönnettiin perjantaina Martha Nussbaumille. Helsingin yliopiston Daria Gritsenko palkittiin samassa tilaisuudessa nuoren tutkijan Nils Klim -palkinnolla.

Daria Gritsenko jäänmurtaja MS Nordican kannella Beringin salmella heinäkuussa 2017.
Daria Gritsenko jäänmurtaja MS Nordican kannella Beringin salmella heinäkuussa 2017.

Norjan tutkimus- ja opetusministeriön ja Bergenin yliopiston nimeämä palkintotoimikunta myönsi perjantaina Holberg-palkinnon, joka on kansainvälisesti suurimpia ihmistieteiden edustajalle jaettuja palkintoja. Sen ovat aiemmin vastaanottaneet elämäntyöstään sellaiset filosofian ja yhteiskuntatieteiden huippunimet kuin Julia Kristeva, Jürgen Habermas ja Manuell Castells. Holberg-palkinnon lisäksi vuosittain jaetaan tunnustus myös lupaavalle nuorelle tutkijalle. Tämän Nils Klim -palkinnon sai perjantaina Helsingin yliopiston apulaisprofessori Daria Gritsenko.

Gritsenkon tutkimus yhdistää datatieteiden tutkimusmenetelmiä politiikan ja yhteiskunnan tutkimukseen ratkoakseen kestävän kehityksen ongelmakohtia. Avainsana on monen korvaan vieraalta kalskahtava ympäristöhallinta.

–Ympäristöhallinnalla tarkoitetaan päätöksentekoa, koordinointia ja valvontaa, joka ottaa huomioon kaikki osapuolet. Puutteellinen ympäristöhallinta voi johtaa esimerkiksi siihen, että paikallisten elinkeinojen tai asukkaiden tarpeet ohitetaan. Silloin nämä eivät sitoudu tavoitteisiin, eikä toivottua lopputulosta saavuteta, selittää Gritsenko.

Sama pätee niin Itämeren kauppamerenkulun kehittämiseen, satamien polttoainejakelun puhdistamiseen, paikallisen aurinkovoimalan käyttöönottoon Siperiassa tai Arktisen alueen luonnonvarojen vastuulliseen hyödyntämiseen. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun jokaisella on mahdollisuus voittaa edes jotakin, mutta vaikka ajatuksen tasolla löytyisi yhteisymmärrys, käytännössä usein puuttuu taho, joka huolehtisi että tavoitteeseen päästään.

Mikä toimii Alaskassa, ei välttämättä toimi Jakutiassa

–Tärkeää on myös huomata, että samat ratkaisut eivät päde kaikkialla: uusiutuvan energian strategia, joka toimii Alaskassa, ei välttämättä toimi Jakutiassa, vaikka teknologia olisi samaa, eikä konttilaivojen hallintokäytäntöjä voi suoraan soveltaa öljytankkereihin. Yhteiskunnallinen ja elinkeinokohtainen konteksti sekä paikallinen kulttuuri vaikuttavat aina. Vaikka puhumme globaaleista ongelmista, ratkaisut täytyy viedä paikallistasolle, Gritsenko muistuttaa.

Nils Klim -palkintolautakunnan puheenjohtaja Ástráður Eysteinsson kiittää Gritsenkoa ennakkoluulottomasta tutkimusotteesta. Nuori apulaisprofessori ei väheksy ongelmia, mutta kääntää katseensa silti mieluummin onnistumisiin. Tutkimalla tapauksia, joissa vaikeista lähtökohdista on päästy ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta hyviin tai vähintään tyydyttäviin ratkaisuihin, hän on tunnistanut toimivia strategioita ja toimintatapoja, jotka kestävät aikaa.

–Toivoa on! Tiedämme koko ajan enemmän kestävän kehityksen ja hyvän ympäristöhallinnan ehdoista, ja monet tekevät niiden eteen töitä niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin, lupaa Gritsenko.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Niina Intoviestintäyhdyshenkilö, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto

Ota yhteyttä, jos etsit asiantuntijaa Venäjään, itäiseeen Eurooppaan tai Keski-Aasiaan liittyvissä kysymyksissä.

Puh:050 318 5667niina.into@helsinki.fi

Kuvat

Daria Gritsenko jäänmurtaja MS Nordican kannella Beringin salmella heinäkuussa 2017.
Daria Gritsenko jäänmurtaja MS Nordican kannella Beringin salmella heinäkuussa 2017.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Geenilöytö kytkee koiranpentujen vakavan epilepsian mitokondrioiden toimintahäiriöön13.4.2021 10:52:31 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston tutkimuksessa saatiin selville syy muutaman kuukauden ikäisten parsonrusselinterriereiden pentujen vaikeaan epilepsiaan ja kuolemaan. Muutos PITRM1-geenissä johtaa solun energiapumppujen, mitokondrioiden, toimintahäiriöön, jonka seurauksena jo pentujen aivoista tunnistettiin Alzheimerin taudista tuttuja beeta-amyloidikertymiä ja laajaa hermorappeumaa. Muutokset ihmisen PITRM1-geenissä aiheuttavat myös vakavan, mutta hitaasti etenevän aivosairauden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme