Norjalainen Nils Klim -palkinto apulaisprofessori Daria Gritsenkolle
Norjan tutkimus- ja opetusministeriön ja Bergenin yliopiston nimeämä palkintotoimikunta myönsi perjantaina Holberg-palkinnon, joka on kansainvälisesti suurimpia ihmistieteiden edustajalle jaettuja palkintoja. Sen ovat aiemmin vastaanottaneet elämäntyöstään sellaiset filosofian ja yhteiskuntatieteiden huippunimet kuin Julia Kristeva, Jürgen Habermas ja Manuell Castells. Holberg-palkinnon lisäksi vuosittain jaetaan tunnustus myös lupaavalle nuorelle tutkijalle. Tämän Nils Klim -palkinnon sai perjantaina Helsingin yliopiston apulaisprofessori Daria Gritsenko.
Gritsenkon tutkimus yhdistää datatieteiden tutkimusmenetelmiä politiikan ja yhteiskunnan tutkimukseen ratkoakseen kestävän kehityksen ongelmakohtia. Avainsana on monen korvaan vieraalta kalskahtava ympäristöhallinta.
–Ympäristöhallinnalla tarkoitetaan päätöksentekoa, koordinointia ja valvontaa, joka ottaa huomioon kaikki osapuolet. Puutteellinen ympäristöhallinta voi johtaa esimerkiksi siihen, että paikallisten elinkeinojen tai asukkaiden tarpeet ohitetaan. Silloin nämä eivät sitoudu tavoitteisiin, eikä toivottua lopputulosta saavuteta, selittää Gritsenko.
Sama pätee niin Itämeren kauppamerenkulun kehittämiseen, satamien polttoainejakelun puhdistamiseen, paikallisen aurinkovoimalan käyttöönottoon Siperiassa tai Arktisen alueen luonnonvarojen vastuulliseen hyödyntämiseen. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun jokaisella on mahdollisuus voittaa edes jotakin, mutta vaikka ajatuksen tasolla löytyisi yhteisymmärrys, käytännössä usein puuttuu taho, joka huolehtisi että tavoitteeseen päästään.
Mikä toimii Alaskassa, ei välttämättä toimi Jakutiassa
–Tärkeää on myös huomata, että samat ratkaisut eivät päde kaikkialla: uusiutuvan energian strategia, joka toimii Alaskassa, ei välttämättä toimi Jakutiassa, vaikka teknologia olisi samaa, eikä konttilaivojen hallintokäytäntöjä voi suoraan soveltaa öljytankkereihin. Yhteiskunnallinen ja elinkeinokohtainen konteksti sekä paikallinen kulttuuri vaikuttavat aina. Vaikka puhumme globaaleista ongelmista, ratkaisut täytyy viedä paikallistasolle, Gritsenko muistuttaa.
Nils Klim -palkintolautakunnan puheenjohtaja Ástráður Eysteinsson kiittää Gritsenkoa ennakkoluulottomasta tutkimusotteesta. Nuori apulaisprofessori ei väheksy ongelmia, mutta kääntää katseensa silti mieluummin onnistumisiin. Tutkimalla tapauksia, joissa vaikeista lähtökohdista on päästy ympäristön, ihmisten ja talouden kannalta hyviin tai vähintään tyydyttäviin ratkaisuihin, hän on tunnistanut toimivia strategioita ja toimintatapoja, jotka kestävät aikaa.
–Toivoa on! Tiedämme koko ajan enemmän kestävän kehityksen ja hyvän ympäristöhallinnan ehdoista, ja monet tekevät niiden eteen töitä niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin, lupaa Gritsenko.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niina Intoviestintäyhdyshenkilö, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto
Ota yhteyttä, jos etsit asiantuntijaa Venäjään, itäiseeen Eurooppaan tai Keski-Aasiaan liittyvissä kysymyksissä.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme