Helsingin yliopisto

Norsu ja leijona vastaan ihminen, miten yhteiselo sujuu Afrikassa

Jaa

Norsut ja leijonat ovat luonnonsuojelun keulakuvia, jotka siivittävät varainhankintaa. Vaikka ne uhkaavat kuolla sukupuuttoon, ovat ne edelleen uhka paikallisille asukkaille, viljelyksille ja karjalle. Äskettäin Nature Communications -lehdessä julkaistu tutkimus antaa kokonaiskuvan Afrikan tilanteesta ja paljastaa pahimmat riskialueet.

Savanninorsu (Loxodonta africana)  Tembe Elephant Park-luonnonpuistossa Etelä-Afrikassa. Kuva: Enrico Di Minin.
Savanninorsu (Loxodonta africana) Tembe Elephant Park-luonnonpuistossa Etelä-Afrikassa. Kuva: Enrico Di Minin.

Konfliktit kärjistyvät tietyillä alueilla Afrikkaa

Tutkijat tunnistivat suurimman riskin alueet ja toteavat, että suoja-aidat ja muut suojelutoimet kannattaisi keskittää juuri näille alueille.

Artikkelin pääkirjoittaja apulaisprofessori Enrico Di Minin Helsingin yliopistosta korostaa, että ihmisen toiminta muuttaa merkittävästi norsujen ja leijonien elinalueita.

Tutkimuksen mukaan 82 prosenttia leijonista ja norsuista elää alueilla, joissa ihmisen toiminta laajenee ja tuo lisää painetta.

–Vakavan konfliktiriskin alueiksi (alue, jossa korkea väestötiheys, paljon peltoa sekä karjaa) luokittelimme 9 prosenttia pinta-alasta, mukana oli 18 maata. Näillä alueilla kuitenkin eli 74 prosenttia Afrikan leijonista ja 41 prosenttia norsuista, sanoo Di Minin.

Afrikkalainen Metsänorsu on äskettäin luokiteltu kriittisesti uhanalaisiksi ja Savanninorsu uhanalaisiksi IUCN: n punaisessa luettelossa, kun taas afrikkalainen leijona on luokiteltu haavoittuvaksi lajiksi.

Suurin uhka näille lajeille ovat kostotoimet, joita tehdään, kun leijonat ovat tappaneet karjaa tai norsut tuhonneet satoa. Norsut ja leijonat myös tappavat kymmeniä, jopa satoja ihmisiä vuosittain.

–Huomasimme, että norsuja ja leijonia on nyt eniten alueilla, joilla ihmisten väestötiheys on pienin. Kansallisessa mittakaavassa leijonapopulaatioita on enemmän maissa, joissa suojelun rahoitus on suurempi ja norsujen lukumäärä suurempi maissa, joissa bruttokansantuote asukasta kohden on korkeampi, toteaa professori Rob Slotow KwaZulu-Natalin yliopistosta Etelä-Afrikasta. Konfliktin riski on suurin erityisesti Itä- ja Länsi-Afrikassa, hän jatkaa.

Suoja-aitojen hyödyt

Erilaisia keinoja konfliktien torjumiseksi on kokeiltu, mutta tässä tutkimuksessa arvioitiin suoja-aitojen kannattavuutta ja tutkijat laskivat aitoihin sijoitetun pääoman tuottoastetta. Aitojen rakentaminen ja ylläpito on erittäin kallista, mutta ne torjuivat tehokkaasti ristiriitoja villieläinten ja ihmisten välillä ja ne osoittautuivat kannattavaksi sijoitukseksi.

–Tuloksemme osoittavat, että suoja-aidat antaisivat huomattavan tuoton sijoituksille vähentämällä karjan menetystä ja satovahinkoja, erityisesti Tansaniassa, Etiopiassa ja Keniassa, sanoo professori Craig Packer Minnesotan yliopistosta Yhdysvalloista.

Toisaalta tutkijat huomasivat, että lähes 10 000 km suoja-aitaa on rakennettu seuduille, joissa eläimet eivät muutenkaan pystyisi elämään tiheän asutuksen vuoksi.

Tutkijat muistuttavat, että aitoja rakennettaessa on vältettävä uhanalaisten lajien elinympäristöjen lopullista pirstoutumista ja toisaalta otettava huomioon paikallisten asukkaiden arvot, mieltymykset ja motivaatio.

–Tarvitaan rohkeaa strategiaa, jotta jäljellä olevat leijonien ja norsujen elinympäristöt pystytään säilyttämään, kun Afrikan väestönkasvu kiihtyy tällä vuosikymmenellä, toteaa apulaisprofessori Enrico Di Minin.

Referenssi:

Di Minin, Enrico; Slotow, Rob; Fink, Christoph; Bauer, Hans; Packer, Craig. A pan-African spatial assessment of human conflicts with lions and elephants. Nature Communications doi: 10.1038/s41467-021-23283-w.

Lisätietoja: (englanniksi)

Apulaisprofessori Enrico Di Minin, Helsinki Lab of Interdisciplinary Conservation Science, Helsingin yliopisto

Sähköposti: enrico.di.minin@helsinki.fi

Puhelin: +358(0)294150770

Twitter: @EnTembo; @HELICS_Lab @helsinkiuni

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Savanninorsu (Loxodonta africana)  Tembe Elephant Park-luonnonpuistossa Etelä-Afrikassa. Kuva: Enrico Di Minin.
Savanninorsu (Loxodonta africana) Tembe Elephant Park-luonnonpuistossa Etelä-Afrikassa. Kuva: Enrico Di Minin.
Lataa
Leijona Kruger National Park-luonnonpuistossaa Etelä-Afrikassa. Kuva: Enrico Di Minin
Leijona Kruger National Park-luonnonpuistossaa Etelä-Afrikassa. Kuva: Enrico Di Minin
Lataa
Kuvio 1. Leijonan (Panthera leo) and norsun (Loxodonta Africana ja Loxodonta cyclotis) levinneisyys ja suojelualueet. Credit: Di Minin et al.
Kuvio 1. Leijonan (Panthera leo) and norsun (Loxodonta Africana ja Loxodonta cyclotis) levinneisyys ja suojelualueet. Credit: Di Minin et al.
Lataa
Kuvio 2. Ihmisen ja leijonan (Panthera leo) ja norsun (Loxodonta africana ja Loxodonta cyclotis) välisen konfliktin pahimmat riskialueet Afrikassa. Credit: Di Minin et al.
Kuvio 2. Ihmisen ja leijonan (Panthera leo) ja norsun (Loxodonta africana ja Loxodonta cyclotis) välisen konfliktin pahimmat riskialueet Afrikassa. Credit: Di Minin et al.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Perhosten on vaikea sopeutua nopeasti muuttuvaan ilmastoon10.6.2021 08:30:00 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa suuria muutospaineita lajeille ja monimuotoisuudelle. Tuore Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus osoittaa, että Suomessa ovat parhaiten pärjänneet ne harvat perhoslajit, jotka ovat kyenneet sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon aikaistamalla lentoaan ja siirtymällä pohjoisemmaksi. Sen sijaan 40 prosenttia perhoslajeista ei ole pystynyt reagoimaan kummallakaan tavalla ja niiden kannat ovat taantuneet.

Kansalaiset kertoivat näkemyksistään ilmastolain verkkokuulemisessa8.6.2021 10:11:55 EEST | Tiedote

Ilmastolain valmistelussa voitaisiin käyttää lähiosallistumista jalkauttamalla osallistuminen kansalaisten arkipäivään. Vastauksissa pidettiin myös tärkeänä, että erityisryhmien kuten ikääntyneiden, nuorten ja vammaisten sekä saamelaisten oikeudet otetaan valmistelussa ja valmisteluun osallistamisessa huomioon, selviää Helsingin yliopiston BIBU-tutkimushankkeen ilmastolain uudistukseen liittyvän verkkokuulemisen tuloksia käsittelevässä raportissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme