Nousukausi on ohi, kohti kituliasta kasvua - Seuraavalla hallituksella haasteita globaalin kasvun hiipuessa ja uudistusten odottaessa

Nousukausi on ohi, kun kansainvälisen kasvun taustatuki hiipuu ja kotimaassa tuottavimmat työvoimareservit ehtyvät. Seuraava hallitus ei saakaan vastaavaa apua taloudesta ja taantuman vaara on kasvanut viime kuukausien aikana.

”Pörssipaniikki ja laskevat luottamusmittarit kertovat kasvavista riskeistä ja hiipuvasta talouskasvusta meillä ja maailmalla”, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus toteaa.

Työllisyys on toipunut ilahduttavasti maailmantalouden vetämänä, mutta tehtävää jää seuraavalle vaalikaudelle.

”Portugali on lähempänä Suomen työllisyysastetta kuin Suomi muita Pohjoismaita”, Brotherus huomauttaa.

Poliittiset riskit hallitsevat maailmantalouden otsikoita ja ravistelevat rahoitusmarkkinoita. Kauppasodan siirtyminen twiiteistä tekoihin, Brexit-päivämäärän lähestyminen, USA:n liittovaltion hallinnon sulku rajamuurin takia ja EU:n budjettisäätöjen vesittäminen synkentävät tunnelmia.

Talousnäkymät ovat himmentyneet harmaiksi Suomessakin. Sijoittajien synkistely ei ole ollut aiheetonta, kun vuoden vaihteessa myös talousluvut heikkenivät ja luottamusmittarit osoittavat alaspäin. Talouskasvu nojaa entistä enemmän kuluttajiin, kun rakentaminen rauhoittuu ja vienti kärsii kauppasodasta. Hämmennystä tällä hetkellä aiheuttaa ainoana ylöspäin osoittava rakennusalan luottamus - romahdusvaara on ilmeinen, vaikka kasvukaupungeissa riittää rakennettavaa vielä vuosikausiksi.

”Rakentamisessa aloitukset ja luvat ovat kääntyneet jo laskuun. Samalla asuntosijoittajien suurin rynnistys on rauhoittunut, kun uusia asuntoja valmistuu ennätysmäisesti ja pankit ovat hinnoitelleet sijoittajien tuomat riskit oikeaoppisemmin. Pörssin rakennusyhtiöltä on kuultu jo ensimmäiset yt-ilmoitukset parin vuoden vilkkaan rekrytointiaallon jälkeen ja pian luottamusluvut ropisevat alas”, Hypon Brotherus arvioi.

Vaisumman kasvun hopeareunus velallisille ovat vaisummat korot. Vielä kesällä odotettiin kiitettävän kasvun johtavan pian myös korkeampiin korkoihin euroalueella. Euroopan keskuspankki (EKP) lopetti joulukuussa arvopaperien osto-ohjelman, minkä myötä myös asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor on noussut aavistuksen. Samalla USA:ssa markkinat odottavat keskuspankki Fediltä ennemminkin koronlaskua tänä vuonna kuin enää uusia nostoja talousnäkymien tummennettua. Markkinoiden ja keskuspankin erilaiset odotukset ovat keskeinen kipukohta kuluvana vuonna.

”Euroalueella koronnostot siirtyvät 2020-luvulle ja nousu on niukkaa senkin jälkeen. USA:ssa kymmenen vuoden nousukausi johti vain vaivoin yli 2 prosentin korkotasoon. Asuntovelallisen ei siis tarvitse hermostua vieläkään, vaikka varasuunnitelma on aina hyvä olla takataskussa valmiina”, Hypon Brotherus ennakoi.

Suomen Hypoteekkiyhdistys & Suomen AsuntoHypoPankki Oy