Nuoren elämänsolmujen avaamiseen tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja

”Viime vuoden tulokset osoittavat, että olemme tavoittaneet tätä kohderyhmää”, toteaa johtaja Terhi Laine Diakonissalaitoksen Vamos ja työllisyys -toimialueelta.

Vamos-palveluita käyttäneistä nuorista yli puolet oli pelkän peruskoulun varassa tai vailla peruskoulun päättötodistusta. Joka kymmenes nuori oli vailla viimesijaista toimeentuloturvaa ja lähes puolet sai pääasiallisen tulonsa toimeentulotuesta, kuntoutustuesta, sairauspäivärahasta tai eläkkeestä.

”Nämä nuoret kohtaavat usein elämässään monia haasteita samanaikaisesti, jolloin palvelujärjestelmän toiminta vaikeutuu; palveluiden saatavuus ja vaikuttavuus heikentyvät”, Terhi Laine sanoo.

Hänen mukaansa yksilöllinen vaikuttava tuki edellyttää omatyöntekijämallia, jossa yksilökohtaisen palveluintegraation keinoin varmistetaan se, että nuori saa tukea arkeensa ja tarvitsemiaan palveluja. Lisäksi hän tarvitsee tukea kiinnittymiseen koulutus- ja työllisyyspoluille.

Vamoksen kehittämispäällikkö Vesa Sarmian mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilla vaikeasti työllistyvillä nuorilla on osaamista ja vahvuuksia, joista työmarkkinat voisivat hyötyä.

”Kuitenkaan työn tarjonta ja kysyntä eivät työmarkkinoilla kohtaa, sillä työmarkkinoille kiinnittyminen edellyttäisi nykyistä intensiivisempiä ja yksilöllisempiä tukiratkaisuja. Työllistymisprosessissa sekä työntekijä että työnantaja tarvitsevat tukea”, Sarmia painottaa.

Diakonissalaitoksen Vamos tarjoaa intensiivistä yksilö- ja ryhmävalmennusta 16–29-vuotiaille työn ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille yhdeksällä paikkakunnalla. Vamos on toiminut kaksitoista vuotta ja tavoittanut yli 12 000 nuorta. Vuonna 2019 Vamos tavoitti intensiivisen valmennuksen piiriin 2004, joista 1018 päätti palvelussa. Heistä 56 % eteni työ- ja koulutuspoluille.