Nuoret haluavat johtajiksi vaikuttaakseen parempaan työelämään - tutkimus paljastaa hyvän johtajan piirteet tulevaisuudessa

Suomalaiset nuoret suhtautuvat positiivisesti johtamiseen ja tulevaisuuteen. Nuoret ovat valmiita ottamaan vastuuta, heitä kiinnostaa johtajuus ja johtajaksi kouluttautuminen. Erityinen motivaatio nuorilla on päästä vaikuttamaan positiivisempaan ja parempaan työelämään. Erityisen intohimoisesti nuoret suhtautuvat paremman tulevaisuuden luomiseen, ja sen keinoksi he kokevat johtajuuden. Johtajuus nähdään myös keinona vaikuttaa omiin uramahdollisuuksiin.  

TYÖ2030-ohjelma järjesti keskustelun, jossa pohdittiin Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen tuloksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia työpaikoilla ja opetuksessa.  

”Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen mukaan johtavassa asemassa työskentelyssä nuoria inspiroi ennen kaikkea paremman ja positiivisemman työelämän kehittäminen. Yli 90 prosentille johtajuudesta kiinnostuneista nuorista tärkein syy hakeutua johtavaan asemaan oli mahdollisuus vaikuttaa työelämän kehittämiseen ja parempaan laatuun”, kertoo TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala Työterveyslaitokselta.  

”Ilahduttavaa on, että 80 prosenttia vastanneista näki tulevaisuuden työelämän ja urakehityksensä positiivisena. Tietysti meidän on tärkeä keskittyä myös siihen yhteen viidennekseen”, Kulmala linjasi. 

TYÖ2030 haluaa mahdollistaa johtajuuteen liittyvää keskustelua mahdollisimman laajasti ja moniäänisesti. Tulevaisuuden työelämän kehittämisessä nuorten ääni on erityisen tärkeä, sanovat Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) puheenjohtaja Lotta Leinonen Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev.  

Kiinnostavia löydöksiä tutkimuksessa olivat nuorten määritelmät tulevaisuuden johtajasta. Nuoret arvostavat esimerkillisyyttä ja kannustavuutta. Hyvät kuuntelutaidot ja kyky luoda sekä yhteisöllisyyttä̈ että visiota erottuivat myös hyvän johtajan ominaisuuksien pitkästä listasta. 

”Tärkeää oli, että tutkimuksessa listattiin paljon ominaisuuksia. Massan ei pidäkään olla yhtenäistä, kun puhutaan johtajuudesta. Erilaisuuksien pitää korostua, jotta jokainen voi löytää itsensä sieltä. Se on tulevaisuuden tapa”, kommentoi OYY:n Lotta Leinonen. 

SYL:in Konstantin Kouzmitchev puolestaan korosti palautumisen merkitystä ja työn merkityksellisyyttä. 

”Johtotehtävissä on tyypillistä, että johtotehtävissä ei pääse työstä eroon. Työn ja vapaa-ajan tasapaino korostuu, ja pitää ottaa aikaa myös palautumiselle. Siksi itse teen työtä sen eteen, että opiskelijoilla oli paremmat mahdollisuudet kehittää itseään”, Kouzmitchev sanoi. 

“Tutkimuksen tulokset tarjoavat hyvää näkemystä työelämästä ja johtamisesta, kuten sen, miten iso rooli esimerkillä yhä on. Tämä on iso viesti opettajakoulutukselle. Johtamisen pedagogiikalla ja sen ymmärtämisellä on monikäyttöisiä ja laaja-alaisia vaikutuksia, ei vain opettajan työhön ja opiskeluun, mutta myös työelämään. Tarvitsemme oppimisen ja johtamisen taitoja, joka nostaa keskeiseksi oppimissisältöjen ohella sen, miten opitaan.”, avaa Haaga-Helian yliopettaja Kimmo Mäki. 

Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen toteutti TYÖ2030-ohjelma yhdessä Frankly Partnersin kanssa. Vuonna 2020 käynnistynyt TYÖ2030-ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, ja sen on tarkoitus jatkua yli hallituskausien aiempien kansallisten työelämän kehittämisohjelmien tapaan. TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin.

Lisätiedot

• TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala, p. 040 411 6378, sanna.kulmala@ttl.fi

• Viestinnän asiantuntija Christa-Jemina Korhonen,  p. 050 441 5807, christa-jemina.korhonen@ttl.fi 

Tutustu H3

• Nuoret ja johtajuus -tutkimus

• TYÖ2030 -ohjelma
  

• Johtajuusverkosto