TYÖ2030 | Työterveyslaitos

Nuoret haluavat johtajiksi vaikuttaakseen parempaan työelämään - tutkimus paljastaa hyvän johtajan piirteet tulevaisuudessa

Jaa

Suomalaiset nuoret haluavat rakentaa parempaa inhimillisempää johtajuutta, työelämää ja maailmaa. TYÖ2030-ohjelman tilaama tuore Nuoret ja johtajuus -selvitys auttaa kehittämään johtajuuden mielikuvaa ja koulutusta.

Suomalaiset nuoret suhtautuvat positiivisesti johtamiseen ja tulevaisuuteen. Nuoret ovat valmiita ottamaan vastuuta, heitä kiinnostaa johtajuus ja johtajaksi kouluttautuminen. Erityinen motivaatio nuorilla on päästä vaikuttamaan positiivisempaan ja parempaan työelämään. Erityisen intohimoisesti nuoret suhtautuvat paremman tulevaisuuden luomiseen, ja sen keinoksi he kokevat johtajuuden. Johtajuus nähdään myös keinona vaikuttaa omiin uramahdollisuuksiin.  

TYÖ2030-ohjelma järjesti keskustelun, jossa pohdittiin Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen tuloksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia työpaikoilla ja opetuksessa.  

”Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen mukaan johtavassa asemassa työskentelyssä nuoria inspiroi ennen kaikkea paremman ja positiivisemman työelämän kehittäminen. Yli 90 prosentille johtajuudesta kiinnostuneista nuorista tärkein syy hakeutua johtavaan asemaan oli mahdollisuus vaikuttaa työelämän kehittämiseen ja parempaan laatuun”, kertoo TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala Työterveyslaitokselta.  

”Ilahduttavaa on, että 80 prosenttia vastanneista näki tulevaisuuden työelämän ja urakehityksensä positiivisena. Tietysti meidän on tärkeä keskittyä myös siihen yhteen viidennekseen”, Kulmala linjasi. 

TYÖ2030 haluaa mahdollistaa johtajuuteen liittyvää keskustelua mahdollisimman laajasti ja moniäänisesti. Tulevaisuuden työelämän kehittämisessä nuorten ääni on erityisen tärkeä, sanovat Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) puheenjohtaja Lotta Leinonen Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev.  

Kiinnostavia löydöksiä tutkimuksessa olivat nuorten määritelmät tulevaisuuden johtajasta. Nuoret arvostavat esimerkillisyyttä ja kannustavuutta. Hyvät kuuntelutaidot ja kyky luoda sekä yhteisöllisyyttä̈ että visiota erottuivat myös hyvän johtajan ominaisuuksien pitkästä listasta. 

”Tärkeää oli, että tutkimuksessa listattiin paljon ominaisuuksia. Massan ei pidäkään olla yhtenäistä, kun puhutaan johtajuudesta. Erilaisuuksien pitää korostua, jotta jokainen voi löytää itsensä sieltä. Se on tulevaisuuden tapa”, kommentoi OYY:n Lotta Leinonen. 

SYL:in Konstantin Kouzmitchev puolestaan korosti palautumisen merkitystä ja työn merkityksellisyyttä. 

”Johtotehtävissä on tyypillistä, että johtotehtävissä ei pääse työstä eroon. Työn ja vapaa-ajan tasapaino korostuu, ja pitää ottaa aikaa myös palautumiselle. Siksi itse teen työtä sen eteen, että opiskelijoilla oli paremmat mahdollisuudet kehittää itseään”, Kouzmitchev sanoi. 

“Tutkimuksen tulokset tarjoavat hyvää näkemystä työelämästä ja johtamisesta, kuten sen, miten iso rooli esimerkillä yhä on. Tämä on iso viesti opettajakoulutukselle. Johtamisen pedagogiikalla ja sen ymmärtämisellä on monikäyttöisiä ja laaja-alaisia vaikutuksia, ei vain opettajan työhön ja opiskeluun, mutta myös työelämään. Tarvitsemme oppimisen ja johtamisen taitoja, joka nostaa keskeiseksi oppimissisältöjen ohella sen, miten opitaan.”, avaa Haaga-Helian yliopettaja Kimmo Mäki. 

Nuoret ja johtajuus -tutkimuksen toteutti TYÖ2030-ohjelma yhdessä Frankly Partnersin kanssa. Vuonna 2020 käynnistynyt TYÖ2030-ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa, ja sen on tarkoitus jatkua yli hallituskausien aiempien kansallisten työelämän kehittämisohjelmien tapaan. TYÖ2030-ohjelmassa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa sekä kannustetaan kokeiluihin.

Lisätiedot

Tutustu H3

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

TYÖ2030 | Työterveyslaitos
TYÖ2030 | Työterveyslaitos
Topeliuksenkatu 41 b
00250 Helsinki

https://hyvatyo.ttl.fi/tyo2030

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta TYÖ2030 | Työterveyslaitos

Työelämäfoorumi avaa keskusteluareenan työelämäkeskustelulle21.6.2022 10:30:00 EEST | Tiedote

Ensimmäinen, valtakunnallinen Työelämäfoorumi Suomi 2022 järjestetään Pikku-Finlandiassa Helsingissä ja verkossa 31.8.2022. Uuden työelämän keskustelutapahtuman keskiössä ovat tärkeimmät työelämän ja työelämään vaikuttavan talouden kysymykset Suomessa ja maailmalla sekä yhdessä päättäjien, tutkijoiden, muiden työelämän ja talouden vaikuttajien kesken käytävä keskustelu työelämän muutoksesta ja tulevaisuudesta. Päivän keskusteluissa pyritään etsimään vastauksia muun muassa siihen, mikä vaikutus työelämällä ja taloudella hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon? Mikä vaikutus näillä on työllisyystavoitteisiin, ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuden lisäämiseen? Miten vahvistamme yhteiskunnan ja työelämän resilienssiä meitä kohtaavissa haasteissa? Miten hyödynnämme digitalisaatiota, luottamusta ja yhteistyötä osana suomalaista vahvaa työelämää? Miten vahvistamme mielikuvaa korkeasta osaamistasosta ja nostamme Suomen asemaa houkuttelevana investointikohteena? Tapahtumassa puhuvat muun muassa edu

TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Digitaalinen kehittyneisyys vaikuttaa eniten yritysten innovaatioaktiivisuuteen20.6.2022 14:00:00 EEST | Tiedote

Yritykset tarvitsevat innovaatioita saavuttaakseen kilpailuetua ja kansantaloudet uudistuakseen. Innovaatioilla tarkoitetaan oivalluksia, jotka näkyvät uusina tuotteina ja palveluina sekä tapoina tuottaa niitä. TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisyritysten innovaatioaktiivisuutta. Tutkimuksen mukaan runsas puolet (52 %) vähintään 10 hengen kokoisista suomalaisyrityksistä kertoi kehittäneensä jonkin uuden tai merkittävästi parannellun tuotteen tai palvelun viimeisen kahden pandemiavuoden aikana.

TYÖ2030-ohjelman MEADOW-tutkimus selvitti: Miten työnantajat suhtautuvat etätyöhön pandemian jälkeen?28.4.2022 14:26:10 EEST | Tiedote

Työelämä mullistui pandemian aikana nopeammin kuin moni osasi kuvitellakaan. Yksi suurimmista muutoksista on ollut etätyön yleistyminen. Noin puolet suomalaisista palkansaajista on tehnyt etätyötä vähintään jossain vaiheessa koronapandemiaa. MEADOW-tutkimus selvitti, miten työnantajat ovat suhtautuneet etätyöhön siirtymiseen ja millaisia pohdintoja työpaikoilla käydään tulevaisuuden tavoista tehdä työtä. Suurin osa korona-ajan etätyötä koskevista tutkimuksista on keskittynyt palkansaajiin, eikä työnantajien suhtautumisesta etätyöhön ole paljonkaan tutkimustietoa. MEADOW-tutkimus tuottaa uutta tietoa työnantajien suhtautumisesta etätyöhön. Moni työnantaja pohtii parhaillaan, missä määrin etätyötä on perusteltua tehdä myös koronapandemian jälkeen ja miten etätyöstä tulisi jatkossa päättää. Tutkimuksen mukaan enemmistö työnantajista olisi valmiita antamaan enemmän päätäntävaltaa jatkossa tiimeille tai yksittäisille työntekijöille. Tutkimusraportti tarjoaa tietoa etätyön laajuudesta, työna

Kausityöntekijöille tietoa suomalaisista työoloista Hermes-sovelluksella21.2.2022 08:00:00 EET | Tiedote

Suomalaiset maa- ja metsätalouden yritykset tarvitsevat tänäkin vuonna tuhansia kausityöntekijöitä. Suomeen odotetaankin tänä vuonna noin 16 000:ta ulkomaista työntekijää. Ensimmäiset kausityöntekijöiden odotetaan saapuvan Suomeen maaliskuussa. - Viime vuosien tapaan ensimmäiset kausityöntekijät saapuvat Suomeen Ukrainasta. Vaatimuksena on, että heillä on EU:n hyväksymä rokotesuoja, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Viime vuosien kireät koronarajoitukset ovat korostaneet, että suurimmalle osalle Suomeen saapuville tai täällä vakituisesti asuville kausityöntekijöille myös suomalaiset työehdot, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ovat oman tai työnantajan kielitaidottomuuden vuoksi edelleen vieraita. - Tänä vuonna tilanne muuttuu. Olemme luomassa maa- ja metsätalouden kausityöntekijöille uuden, ilmaisen puhelimeen tai tablettiin asennettavan Hermes-sovelluksen. Sovellus jakaa luotettavaa, samansisältöistä viidellä eri kielellä. Tietoa on muun muassa työehdoista, työsuoje

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme