Nuoret syrjäytyvät Suomessa - yhteistoiminnalla tehokasta apua

Suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta nuorten syrjäytyminen on vakava ongelma, joka tulee sekä taloudellisesti että inhimillisesti kalliiksi. 15-29-vuotiaista nuorista jopa reilut 50 000 on jäänyt koulu- ja työelämän ulkopuolelle. Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palveluissa on havaittu, että nuorten syrjäytymisriski syvenee usein nuoruusiässä, eikä kaikkien nuorten tukiverkko takaa tasa-arvoisia lähtökohtia elämään.

Vamoksen palvelualuejohtaja Sari Nybergin mukaan osa nuorista jää yksin ongelmiensa kanssa. Tällöin apu tulee usein liian myöhään tai on yksipuolista.

”Jos nuori on kauan työn ja koulutuksen ulkopuolella, ongelmat kumuloituvat ja riski syrjäytyä kasvaa. Mitä suuremmiksi ongelmat pääsevät, sitä vaikeampaa - ja kalliimpaa - niitä on hoitaa.”

Yhteistoiminnassa ratkaisunavain

Nybergin mukaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat monipuolisia ja räätälöityjä palveluita, jotka lähtevät nuoren tarpeista. Koska mikään toimija ei pysty yksin vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, palvelut on tuotettava yhteistoiminnassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.

Esimerkiksi Vamos on pystynyt tukemaan nuoria vaikuttavasti yhteistoiminnan avulla.

”Nuoret tarvitsevat yksilöllistä tukea, ohjausta ja valmennusta, joka on helposti saatavilla ja oman työntekijän koordinoimaa. Näin voidaan tukea nuorta kiinnittymään kestävästi koulutukseen ja työelämään”, Nyberg sanoo.

Vastaavat ennaltaehkäisevät ja hyvinvointipalvelut ovat usein helppoja säästökohteita. Siksi Nybergin mielestä yhteistoiminnan tarve korostuu entisestään.

”Palveluiden integroiminen yhteistoiminnassa on välttämätöntä. Siiloutuminen ei ole yhteiskunnan saati nuorten etu. Yksikään nuori ei ansaitse sitä ahdistusta ja turvattomuutta, jonka ongelmien kasautuminen aiheuttaa. Etenkin, kun nuoria voidaan tukea vaikuttavasti: esimerkiksi Vamoksen nuorista 53 prosenttia pääsee jakson aikana kouluun tai töihin.”