Eläketurvakeskus (ETK)

Nuorten pääsy työmarkkinoille vaikeutui korona-aikana

Jaa

Vuonna 2020 ensimmäisen työeläkevakuutetun työnsä aloitti 74 000 henkilöä, neljänneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Edellisen kerran nuorten työmarkkinoille pääsyssä nähtiin vastaava notkahdus finanssikriisin aikaan vuonna 2009. Suomalaisten työeläkevakuutettu keskiansio oli viime vuonna 3 100 euroa kuukaudessa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen palkkatilastoista.

Eläkettä alkaa kertyä vuosittain noin 100 000 uudelle henkilölle, joista valtaosa on työuraansa aloittelevia nuoria.

Koronavuonna 2020 määrässä tapahtui notkahdus: ensimmäisen työeläkevakuutetun työnsä aloitti 74 000 henkilöä, neljännes vähemmän kuin vuonna 2019. Edellisen kerran vastaava pudotus nähtiin finanssikriisin sysättyä talouden taantumaan vuonna 2009.

Vastaavasti poikkeuksellisen suuri määrä ensikertalaisia nähtiin vuonna 2017, kun eläkevakuuttamisen alaikäraja laski 17 vuoteen.

– Talouden kriisit osuvat usein voimakkaasti nuoriin. Myös koronapandemiassa kärsivät paljon nuoria työllistävät alat. Poikkeusolojen takia myös monen kesätyö jäi haaveeksi, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Koronavuosi näkyi myös palkattomien aikojen eläke-etuuksissa. Vuonna 2020 työttömyysetuuksia maksettiin peräti 860 000 henkilölle. Nousua edellisvuodesta oli 55 prosenttia. Naisia ja miehiä oli likimain yhtä paljon työttömyysetuuksien saajissa.

Suomalaisten palkkahuippu vasta lähempänä 50 vuotta

Vuonna 2020 suomalaisten työeläkevakuutetut ansiot olivat keskimäärin 3 100 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 2 800 euroa.

Keskimääräinen kuukausiansio nousi edellisvuodesta 1,5 prosenttia ja mediaani 1,9 prosenttia.

Sukupuolten välinen palkkaero pysyi ennallaan. Miesten työeläkevakuutettu keskiansio (3 500 €/kk) oli 800 euroa eli lähes kolmanneksen suurempi kuin naisten (2 700 €/kk). Ero on selvä kaikissa tulokymmenyksissä ja kasvaa mitä suuremmat ansiot ovat.

Miesten ja naisten keskiansio oli viime vuonna korkeimmillaan 45–50 vuoden iässä. Naisten keskiansioiden huippu oli 3 300 euroa kuukaudessa ja miesten 4 400 euroa kuukaudessa.

Naisten korkeimpaan tulokymmenykseen pääsi reilun 4 500 euron kuukausiansioilla. Miehillä vastaava raja oli 5 900 euroa.

– Korona vaikutti monin tavoin yhteiskuntaan, mutta palkkarakenteet pysyivät ennallaan. Vaikka keskiansioissa tapahtui pientä nousua, naisten ja miesten palkkaero ja tulojakauma säilyivät edellisvuoden tasolla, kertoo Kannisto.

Kunnan työntekijät tienasivat keskimäärin vajaat 2 700 euroa kuukaudessa. Yksityisen sektorin työntekijöiden keskiansio oli reilut 3 000 euroa. Parhaat keskiansiot sai valtion leivissä, vajaat 3 600 euroa kuukaudessa. 

Vuoden 2020 lopussa työeläkejärjestelmän piiriin kuului 3,8 miljoonaa alle 69-vuotiasta, joista 2,4 miljoonaa oli työssä viime vuoden lopussa.

Työeläkevakuutetut-tilasto kattaa myös epäsäännölliset työt

Eläketurvakeskuksen tilastot perustuvat palkansaajien työeläkevakuutettuihin ansioihin. Niihin lasketaan kaikki työeläkevakuutettu työ, myös epäsäännöllinen, joka voi olla kestoltaan lyhyt tai osa-aikainen. Osa-aikatyötä tekevien määrä vaihtelee toimialoittain, mikä heijastuu myös keskiansioihin.

Tilastokeskuksen Palkkarakennetilaston mukaan kokoaikatyötä tekevien kokonaisansiot olivat viime vuonna keskimäärin 3 600 euroa kuukaudessa. Mediaani oli 3 200 euroa.

Tiedotteen ansiotulot ovat palkansaajia koskevia bruttosummia, ja niihin sisältyy työntekijän eläkemaksu. Tiedot eivät sisällä yrittäjien ansiotuloja.

[Linkit]
Suomen työeläkevakuutetut 2020 -julkaisu

Suomen työeläkevakuutetut -tilastosivu

Mikä työeläke on? [Työeläke.fi]

Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino puh. 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Eläketurvakeskus (ETK)
Eläketurvakeskus (ETK)
Tukkutorinkuja 5
00065 ELÄKETURVAKESKUS

029 411 20http://www.etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)

Invandring är fortfarande det populäraste sättet att stärka finansieringen av pensionerna, en tredjedel vill höja pensionsavgifterna6.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Drygt 60 procent av finländarna anser att arbetsrelaterad invandring är ett bra sätt, om finansieringen av pensionerna behöver stärkas. Näst positivast förhöll man sig till en höjning av pensionsavgifterna. Det stöds av en dryg tredjedel. Endast en fjärdedel är för att öka avkastningen på pensionsmedlen genom att öka risktagningen inom placeringsverksamheten, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) färska pensionsbarometer.

Maahanmuutto yhä suosituin keino eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi, eläkemaksuja korottaisi kolmannes6.7.2022 06:00:00 EEST | Tiedote

Reilut 60 prosenttia suomalaisista pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä keinona, jos eläkkeiden rahoitusta pitäisi vahvistaa. Toiseksi myönteisimmin suhtauduttiin eläkemaksujen nostoon. Sitä kannattaa reilu kolmannes.Vain neljännes kannattaa eläkevarojen tuottojen kasvattamista sijoitustoiminnan riskinottoa lisäämällä, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore eläkebarometri.

Européer lämnar arbetsmarknaden i allt högre ålder – utbildningsrelaterade skillnader i hur länge man fortsätter syns fortfarande7.6.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

I alla europeiska länder stannar man längre kvar i arbetslivet än förut. Lågutbildade lämnar ändå arbetsmarknaden tidigare än högutbildade. I Finland har åldern för utträdet från arbetsmarknaden stigit rätt mycket. Det framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning, där man jämförde utträdesåldern efter utbildningsnivå i 16 europeiska länder under åren 2003–2020.

Eurooppalaiset poistuvat työmarkkinoilta entistä vanhempina – koulutuserot näkyvät yhä työssä jatkamisessa7.6.2022 08:28:00 EEST | Tiedote

Kaikissa Euroopan maissa työelämässä jatketaan entistä pidempään. Kuitenkin vähemmän koulutetut jättävät työmarkkinat aiemmin kuin korkeasti koulutetut. Suomessa työmarkkinoilta poistumisikä eli työnjättöikä on noussut verrattain paljon. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, jossa vertailtiin työnjättöikää koulutustason mukaan 16:ssa Euroopan maassa vuosina 2003–2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme