Nuorten ruutuaika jatkuu myöhään yöhön
Päivittäisellä kokonaisruutuajalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jonka yhteydessä on käytetty jotakin näyttöruutua, kuten tv-vastaanotinta, älypuhelinta, tietokonetta, tablettia, pelikonetta tai e-kirjan lukulaitetta.
“Vapaa-ajan ruutuajan kasvu on ollut huomattavaa vuosikymmenestä toiseen. Taustalla on pandemian lisäksi pitempi viestintäteknologian kehityksen ja sisältötarjonnan kasvun trendi. Esimerkiksi 15–24-vuotiaat naiset käyttävät nykyisin runsaasti aikaa tv- ja videosisältöjen parissa”, yliaktuaari Juha Haaramo kertoo.
Miesten päivittäinen ruutuaika oli noin puoli tuntia pidempi kuin naisilla. Miehet käyttivät naisia enemmän aikaa tietokoneen peruskäyttöön, digipelaamiseen sekä televisio- ja videosisältöjen katseluun.
10–14-vuotiaiden ruutuaika alkoi kaikkein aikaisimmin. Ikäryhmästä keskimäärin 12 prosenttia oli ruutujen äärellä kello 7.10–7.20 ja tuntia myöhemmin jo joka viides. 15–24-vuotiaiden ruutujen äärellä viettämä aika jatkui ikäryhmistä kaikkein myöhimpään. Noin joka kolmas ikäryhmään kuuluvista oli ruutujen ääressä vielä klo 23–23.10 ja keskiyölläkin yhä lähes joka viides.
Pojat ja miehet viettävät vapaa-aikaansa tieto- tai pelikoneella
Naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien vapaa-ajan ruutuajan käyttö eroaa selvästi toisistaan. Naiset seuraavat enemmän sosiaalista mediaa ja miehillä korostuu digipelaaminen.
Miehet käyttivät vuosina 2020–2021 digipelaamiseen yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin naiset. Tietokoneen peruskäyttöön (tiedonetsintä, tietokoneharrastus, tietokoneen muu käyttö) miehet kuluttivat lähes tuplasti naisia enemmän aikaa. Naiset puolestaan käyttivät noin kaksinkertaisesti miehiin verrattuna aikaa sosiaaliseen mediaan tai vastaavaan viestintään. Vain 65 vuotta täyttäneillä naisten ja miesten ruutuaika jakaantui eri tavalla.
“Suurimmat sukupuolittaiset erot sosiaaliseen mediaan tai vastaavaan viestintään käytetyssä ajassa olivat 10–14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt käyttivät someen yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin pojat”, Haaramo mainitsee.
Sosiaalinen media tavoittaa yhä paremmin kaikki ikäluokat, tytöt ja naiset aktiivisimpia käyttäjiä
Lähes kaikki alle 45-vuotiaat seurasivat sosiaalista mediaa. Vain 15 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä ei käyttänyt sosiaalista mediaa. Sukupuolten välillä ei ollut eroa. Somepalvelut tavoittavat yhä laajemmin myös senioriväestöä. Vielä vuonna 2017 yli 65-vuotiaista 61 prosenttia ei seurannut sosiaalista mediaa. Vuonna 2021 vastaavaa osuus oli enää 45 prosenttia.
Sosiaalisen median seuraaminen oli myös varsin intensiivistä. Yli puolet 10 vuotta täyttäneestä väestöstä käytti sosiaalista mediaa useaan kertaan päivässä tai jatkuvasti.
“Naiset seurasivat sosiaalista mediaa hieman intensiivisemmin kuin miehet. Eniten sosiaalista mediaa seurasivat 15–24-vuotiaat tytöt ja naiset, joista 86 prosenttia ilmoitti käyttävänsä somea monta kertaa päivässä tai jatkuvasti”, tutkija Riitta Hanifi kertoo.
Ajankäyttötutkimuksen tiedot kerättiin syyskuun 2020 ja 2021 välillä. Tutkimus kattaa yli 10-vuotiaan väestön mediankäytön ilman yläikärajaa. Tutkimukseen osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan kirjanpitoa ajankäytöstään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha HaaramoYliaktuaari
Puh:029 551 3666juha.haaramo@stat.fiRiitta HanifiTutkija
Puh:029 551 2946riitta.hanifi@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Suomessa 147 000 toimintarajoitteista henkilöä köyhyyden tai syrjäytymisen riskissä31.3.2023 08:05:48 EEST | Tiedote
Toimintarajoitteisista henkilöistä neljännes on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Pienituloisuus, vajaatyöllisyys sekä vakava aineellinen ja sosiaalinen puute ovat toimintarajoitteisilla muuta väestöä yleisempiä.
Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista suurempi kuin koskaan aiemmin22.3.2023 08:02:20 EET | Tiedote
Naisten osuus vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdokkaista on 42,9 %, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Naisten osuus ehdokkaista on nyt suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Nyt ehdokkaista miehiä on 1 385 ja naisia 1 039. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Eduskuntavaalit-tilastoon.
Verokertymä kasvoi vuonna 2022, eniten kasvoivat yhteisöjen tuloverot15.3.2023 08:07:14 EET | Tiedote
Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 7 miljardia euroa vuodesta 2021. Kertymä oli yhteensä 115,2 miljardia euroa.
Ulkomaanmatkailu vahvassa kasvussa loppuvuonna – matkojen määrä enää viidenneksen pienempi kuin ennen koronaa1.3.2023 08:07:05 EET | Tiedote
Ulkomaan vapaa-ajan matkojen määrä kasvoi merkittävästi loppuvuoden aikana. Matkoja tehtiin syys-joulukuussa risteilyt ja päivämatkat mukaan lukien noin kaksi miljoonaa. Matkoja tilastoitiin lähes kaksi kolmasosaa enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta vielä viidenneksen vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019.
Kutsu: Tiedotustilaisuus Suomen talouden kehityksestä 202223.2.2023 13:36:18 EET | Tiedote
Vuosi 2022 oli kolmas poikkeusvuosi peräkkäin. Miten Suomen taloudessa meni? Tilastokeskus järjestää tiedotustilaisuuden, jossa tarkastellaan ensimmäisen kerran vuoden 2022 talouskehitystä kansantalouden tilinpidon mukaisen tarjonnan ja kysynnän näkökulmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme