Nuorten ruutuaika jatkuu myöhään yöhön
Päivittäisellä kokonaisruutuajalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jonka yhteydessä on käytetty jotakin näyttöruutua, kuten tv-vastaanotinta, älypuhelinta, tietokonetta, tablettia, pelikonetta tai e-kirjan lukulaitetta.
“Vapaa-ajan ruutuajan kasvu on ollut huomattavaa vuosikymmenestä toiseen. Taustalla on pandemian lisäksi pitempi viestintäteknologian kehityksen ja sisältötarjonnan kasvun trendi. Esimerkiksi 15–24-vuotiaat naiset käyttävät nykyisin runsaasti aikaa tv- ja videosisältöjen parissa”, yliaktuaari Juha Haaramo kertoo.
Miesten päivittäinen ruutuaika oli noin puoli tuntia pidempi kuin naisilla. Miehet käyttivät naisia enemmän aikaa tietokoneen peruskäyttöön, digipelaamiseen sekä televisio- ja videosisältöjen katseluun.
10–14-vuotiaiden ruutuaika alkoi kaikkein aikaisimmin. Ikäryhmästä keskimäärin 12 prosenttia oli ruutujen äärellä kello 7.10–7.20 ja tuntia myöhemmin jo joka viides. 15–24-vuotiaiden ruutujen äärellä viettämä aika jatkui ikäryhmistä kaikkein myöhimpään. Noin joka kolmas ikäryhmään kuuluvista oli ruutujen ääressä vielä klo 23–23.10 ja keskiyölläkin yhä lähes joka viides.
Pojat ja miehet viettävät vapaa-aikaansa tieto- tai pelikoneella
Naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien vapaa-ajan ruutuajan käyttö eroaa selvästi toisistaan. Naiset seuraavat enemmän sosiaalista mediaa ja miehillä korostuu digipelaaminen.
Miehet käyttivät vuosina 2020–2021 digipelaamiseen yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin naiset. Tietokoneen peruskäyttöön (tiedonetsintä, tietokoneharrastus, tietokoneen muu käyttö) miehet kuluttivat lähes tuplasti naisia enemmän aikaa. Naiset puolestaan käyttivät noin kaksinkertaisesti miehiin verrattuna aikaa sosiaaliseen mediaan tai vastaavaan viestintään. Vain 65 vuotta täyttäneillä naisten ja miesten ruutuaika jakaantui eri tavalla.
“Suurimmat sukupuolittaiset erot sosiaaliseen mediaan tai vastaavaan viestintään käytetyssä ajassa olivat 10–14-vuotiaiden tyttöjen ja poikien välillä. Tytöt käyttivät someen yli kolme kertaa enemmän aikaa kuin pojat”, Haaramo mainitsee.
Sosiaalinen media tavoittaa yhä paremmin kaikki ikäluokat, tytöt ja naiset aktiivisimpia käyttäjiä
Lähes kaikki alle 45-vuotiaat seurasivat sosiaalista mediaa. Vain 15 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä ei käyttänyt sosiaalista mediaa. Sukupuolten välillä ei ollut eroa. Somepalvelut tavoittavat yhä laajemmin myös senioriväestöä. Vielä vuonna 2017 yli 65-vuotiaista 61 prosenttia ei seurannut sosiaalista mediaa. Vuonna 2021 vastaavaa osuus oli enää 45 prosenttia.
Sosiaalisen median seuraaminen oli myös varsin intensiivistä. Yli puolet 10 vuotta täyttäneestä väestöstä käytti sosiaalista mediaa useaan kertaan päivässä tai jatkuvasti.
“Naiset seurasivat sosiaalista mediaa hieman intensiivisemmin kuin miehet. Eniten sosiaalista mediaa seurasivat 15–24-vuotiaat tytöt ja naiset, joista 86 prosenttia ilmoitti käyttävänsä somea monta kertaa päivässä tai jatkuvasti”, tutkija Riitta Hanifi kertoo.
Ajankäyttötutkimuksen tiedot kerättiin syyskuun 2020 ja 2021 välillä. Tutkimus kattaa yli 10-vuotiaan väestön mediankäytön ilman yläikärajaa. Tutkimukseen osallistuvat pitävät kahden vuorokauden ajan kirjanpitoa ajankäytöstään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha HaaramoYliaktuaari
Puh:029 551 3666juha.haaramo@stat.fiRiitta HanifiTutkija
Puh:029 551 2946riitta.hanifi@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Velkajärjestelyhakemukset laskussa alkuvuonna – pidemmällä aikavälillä nousua10.4.2024 08:01:41 EEST | Tiedote
Käräjäoikeuksiin jätettiin tammi–maaliskuussa 1 189 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta, eli noin 8 % vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna, kertovat Tilastokeskuksen velkajärjestelyt-tilaston tiedot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme