Helsingin yliopisto

Nuorten suomalaismuslimien uskonnollinen ja kansallinen identiteetti vaihtelee tilannesidonnaisesti

Jaa

Nuoret muslimit ylläpitävät osaltaan islamin ja suomalaisuuden vastakkainasettelua, tuore uskontotieteen väitös osoittaa. Suomalaisuuden lisäksi maahanmuuttajataustaisilla musliminuorilla on jännitteinen suhde myös vanhempiensa alkuperämaan kulttuuriin. Moni tuntee itsensä suomalaiseksi ulkomailla, mutta samalla ulkomaalaiseksi Suomessa.

Teemu Pauha on tutkinut 15.9. Helsingin yliopistolla tarkastettavassa väitöskirjassaan nuorten muslimien identiteetin rakentumista Suomessa uskonnon sosiaalipsykologian näkökulmasta.

− Nuorilta muslimeilta keräämässäni aineistossa suomalaisuus ja islam esitetään selvästi erillisinä ja joskus jopa vastakkaisina tai toisensa poissulkevina ilmiöinä, uskontotieteilijä Pauha kertoo.

Itsensä suomalaiseksi tai ei-suomalaiseksi määritteleminen ei ole nuorille muslimeille pysyvä ominaisuus, vaan kansalliset identiteetit vaihtelevat tilannekohtaisesti.

− Sama tutkittava saattoi yhden tutkimushaastattelun aikana puhua välillä ”niistä suomalaisista” ja välillä ”meistä suomalaisista” riippuen siitä, mitä merkityksiä suomalaisuuteen kulloinkin liitettiin. Moni kertoi kokevansa itsensä suomalaiseksi ulkomailla ja ulkomaalaiseksi Suomessa, väittelijä kuvailee.

Tutkimusaineistossa suomalaisuus yhdistettiin tyypillisesti kristillisyyteen, runsaaseen päihteidenkäyttöön sekä vaalean ihon tai sinisten silmien kaltaisiin etnisiin tuntomerkkeihin. Toisaalta suomalaisuuteen liitetään myös asioita, joihin nuorten muslimien on väittelijän mukaan helpompi samaistua.

− Suomalaisuus yhdistetään esimerkiksi saunomisen tyylisiin tapoihin sekä vaatimattomuuden, rehellisyyden ja luotettavuuden kaltaisiin hyveisiin, jotka tutkittavien mukaan yhdistävät suomalaisuutta ja islamia.

Pauhan mukaan tulokset kertovat paljon uskonnon yleisestä asemasta Suomessa.

− Vaikka Suomen valtio on katsomuksellisesti neutraali eikä Suomen kansalaisuus edellytä minkään tietyn uskontokunnan jäsenyyttä, tutkimukseni osoittaa, että mielikuvien tasolla suomalaisuus ja kristillisyys kytkeytyvät tiiviisti yhteen.

− Väitöstutkimukseni täydentää aiempia asennetutkimuksia, joissa islam nähdään usein epäsuomalaisena uskontona tai jopa uhkana suomalaiselle kulttuurille ja elämäntavalle, väittelijä jatkaa.

Maahanmuuttajataustaisilla musliminuorilla jännitteinen suhde myös vanhempiensa alkuperämaan kulttuuriin

Pauhan mielestä on kiinnostavaa, että nuoret suomalaismuslimit suhtautuvat erityisen kriittisesti islamin alueellisiin perinteisiin, joita harjoitetaan vanhempien lähtömaassa.

− Tutkimieni nuorten mielestä on olemassa yksi todellinen islam, joka on yhteinen kaikille maailman ihmisille, eikä uskonnossa siksi ole sijaa kansallisille tai etnisille eronteoille. Vain tietylle maantieteelliselle alueelle tai tietylle etniselle ryhmälle ominaisissa perinteissä ei heidän mukaansa olekaan kyse uskonnosta vaan ”kulttuurista”.

Vastaavaa pyrkimystä kulttuurisista variaatioista puhdistettuun islamiin on todettu myös muualla Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa.

− Määrittelemällä jotkin vanhemman sukupolven uskonnolliset tavat ”kulttuuriksi” nuoret pystyvät sanoutumaan niistä irti ja oikeuttamaan vanhempien perinteistä poikkeavat uskonnolliset näkemykset, Pauha tulkitsee.

Väitöstutkimuksen aineistona on käytetty yhteiskunnallisesti aktiivisten nuorten muslimien haastatteluita, nuorten muslimien Facebook-rukouksia ja islamin oppitunneilla kirjoitettuja kirjeitä, joissa nuoret muslimit kertovat kuvitteelliselle muslimiystävälle elämästä Suomessa.

***

PsM, TM Teemu Pauha väittelee 15.9.2018 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta " Religious and national identities among young Muslims in Finland: A view from the social constructionist social psychology of religion". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorio XIV, Fabianinkatu 33 (käyntiosoite: Unioninkatu 34).

Vastaväittäjänä on professori Jonas Otterbeck, Lundin yliopisto, ja kustoksena on professori Teemu Taira.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Teemu Pauha, s-posti: teemu.pauha@helsinki.fi, puh. 044 333 5672

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme