Sitra

Nuorten syrjäytyminen käy myös yhteiskunnalle kalliiksi

Jaa
Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä jo lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. THL:n ja Sitran tutkimus luo kuvan syrjäytymisen yhteiskunnallisista kustannuksista ihmisen elinkaaren mittaan. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että koulutus on paras lääke syrjäytymistä vastaan.

Syrjäytymisestä aiheutuu inhimillisten haasteiden lisäksi huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia erilaisten korjaavien palveluiden, tulonsiirtojen ja menetettyjen verotulojen muodossa. Ensimmäinen piikki syrjäytymisen kustannuksissa on nähtävissä lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ja toinen piikki murrosiän kynnyksellä.

”Suomalainen neuvolajärjestelmä pystyy varmasti tunnistamaan tuen tarpeessa olevat perheet, mutta vastataanko heidän tuen tarpeeseen riittävillä resursseilla ja oikea-aikaisesti”, pohtii THL:n johtava asiantuntija Timo Ståhl, yksi tutkimuksen tekijöistä.

Sitran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta on esitetty ensimmäistä kertaa vahvaan empiiriseen aineistoon perustuva arvio syrjäytymisen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista.

Tutkimuksessa seurattiin Suomessa vuonna 1987 syntyneiden palveluiden käyttöä, tulonsiirtoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia 25 ikävuoteen asti. Lisäksi arvioitiin elinaikaisia kustannuksia aina 80 ikävuoteen asti.

”Suomi on edelläkävijä rekisteritiedon hyödyntämisessä. Laadukkaita rekisteriaineistoja hyödyntämällä voidaan luotettavasti arvioida eri väestöryhmien palveluiden käyttöä ja niistä aiheutuvia kustannuksia”, toteaa THL:n erikoistutkija Tiina Ristikari.

Laskelmien taustalla on riskiluokitus, joka sisältää neljä lapsuuteen liittyvää, syrjäytymistä ennakoivaa tekijää. Ne ovat vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat tai pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset. Mitä useampi tekijä perheessä toteutuu, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee kasvunsa ja elämänsä aikana erilaisia tukitoimia.

Koulutus suojaa syrjäytymiseltä ja kustannusten kasvulta

Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Peruskoulun varaan jäävät aiheuttavat julkishallinnolle elinaikanaan keskimäärin jopa 370 000 euron lisäkustannukset verrattuna koulutuksen hankkiviin.

”Kaikki peruskoulun varaan jäävät eivät toki syrjäydy tai ajaudu pois työmarkkinoilta. Toisaalta osa heistä aiheuttaa selvästi enemmän kustannuksia kuin toiset”, korostaa Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Hilli.

Summa on minimiarvio, sillä tarkastelun ulkopuolelle jää vielä lukuisia kustannuksia, kuten rikollisuuden, kulutusverojen ja rahan kierron vaikutukset, työttömien aktivointitoimenpiteet sekä erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon kustannukset.

Laskelmista apua syrjäytymisen ehkäisyssä

Laskelmien avulla voidaan vertailla erilaisten syrjäytymistä ehkäisevien tukimuotojen kannattavuutta ja vaikuttavuutta. Sitra on jo hyödyntänyt niitä vaikuttavuusinvestoimiseen liittyvässä työssään, muun muassa kunnille suunnatun, lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän rahaston mallinnuksessa.

SIB-hyvinvointirahasto (engl. Social Impact Bond) on työkalu, joka tukee kuntia tavoitteellisten, pitkäjänteisten investointien toteutuksessa ja mahdollistaa niille taloudellisia lisäresursseja. Tältä pohjalta esimerkiksi Hämeenlinnassa on käynnistymässä hanke, joka tarjoaa syrjäytymisvaarassa oleville pojille tukea aina esikoulusta täysi-ikäisyyteen saakka.

”Mallinnuksen ja laskelmien avulla pureudutaan ongelmien juurisyihin ja selvitetään niihin parhaiten vaikuttavat toimet. Tavoitteena on saada lapsen tai nuoren elämässä aikaan mahdollisimman myönteinen ja pysyvä vaikutus”, Petri Hilli kertoo.

Tulosperusteisessa SIB-hankkeessa tavoitellulle hyvinvoinnille asetetaan tarkat, mitattavat tavoitteet. Edistävä toiminta suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntemusta hyödyntäen ja rahoitetaan sijoittajilta kerätyin varoin. Kunta maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.

THL:n ja Sitran tutkimus pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimukseen, jonka kohteena ovat kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet.

Lisätietoja:

  • Petri Hilli, vanhempi neuvonantaja, Sitra (mallinnus), puh. 040 754 2090
  • Tiina Ristikari, erikoistutkija, THL (syntymäkohortti -87 tutkimus), puh. 029 524 6720, etunimi.sukunimi @ thl.fi
  • Timo Ståhl, johtava asiantuntija, THL (ehkäisevä ja edistävä työ kunnissa), puh. 029 524 7128, etunimi.sukunimi @ thl.fi

Julkaisu:

Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta. Yhteiskuntapolitiikka 6/2017, THL.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Taru Keltanen
asiantuntija, viestintä, Sitra
puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi

Kuvat

Syrjäytymisen kumulatiiviset keskimääräiset kustannukset riskiluokittain ja koulutusasteittain henkilöä kohden. 
Katkoviivat = henkilöllä on peruskoulun jälkeinen tutkinto. Kohortti on jaettu riskiluokkiin (RL) sen mukaan, kuinka monta riskitekijää henkilöön yhdistyy lapsuudenperheen taustatekijöiden nojalla.
Syrjäytymisen kumulatiiviset keskimääräiset kustannukset riskiluokittain ja koulutusasteittain henkilöä kohden. Katkoviivat = henkilöllä on peruskoulun jälkeinen tutkinto. Kohortti on jaettu riskiluokkiin (RL) sen mukaan, kuinka monta riskitekijää henkilöön yhdistyy lapsuudenperheen taustatekijöiden nojalla.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Estland behandlar medborgarinitiativ upp till tre gånger snabbare än Finland - Sitra jämför Finlands och Estlands system för medborgarinitiativ21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote

I Estland behandlas medborgarinitiativ inom den överenskomna tidsfristen, och det är enkelt att följa deras framsteg genom en enda tjänst. I Finland blir medborgarinitiativ allt populärare, men vårt system har utrymme för förbättringar. Enligt Sitras undersökning har Finland mycket att lära sig av Estlands flexibla system för medborgarinitiativ.

Virossa kansalaisaloitteet käsitellään jopa kolme kertaa nopeammin kuin Suomessa – Sitra vertaili Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote

Virossa kansalaisaloitteet käsitellään sovitussa määräajassa ja aloitteiden etenemistä on kätevä seurata yhden palvelun kautta. Suomessa kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, mutta järjestelmässämme on kehittämisen varaa. Sitran selvityksen mukaan Suomi voisi oppia Viron joustavasta kansalaisaloitejärjestelmästä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye