Helsingin yliopisto

Nuorten syrjäytymistä ehkäistään yksilötasolla – rakenteelliset ongelmat jäävät huomiotta

Jaa

Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen keskittyy työelämän tarpeisiin, jolloin laajemmat syrjäytymistä tuottavat yhteiskunnalliset ongelmat jäävät keskustelussa sivuun.

Katariina Mertanen tutkii Helsingin yliopistossa 26. marraskuuta tarkastettavassa väitöskirjassaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävää nuorisopolitiikkaa ja nuorille suunnattua koulutusta ja ohjausta.

– Nuoriin kohdistuvat odotukset ja oletukset ovat keskenään ristiriitaisia. Yhtäältä heitä pidetään vapaina ja rohkeina tulevaisuuden toivoina, toisaalta epäkypsinä, puutteellisina, impulsiivisina tai jopa vaarallisina, Mertanen sanoo.

Nuorisopolitiikassa keskitytään liiaksi työllistettävyyteen

Syrjäytymistä koskeva keskustelu palauttaa ongelman alati nuoreen. Nuorten syrjäytymistä pyritään niin EU:n tasolla kuin Suomessakin ehkäisemään muuttamalla nuorten käyttäytymistä työllistettävämpään suuntaan. Puhutaan syrjäytymisriskissä olevista nuorista, eli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista, jotka toimenpiteiden avulla pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti työmarkkinakelpoisiksi.

Katariina Mertasen mukaan nuorten syrjäytymisriskiä politiikassa kuvaava käsite NEET (työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleva, Not in Education, Employment or Training) hämärtää syrjäytymiseen liittyviä yhteiskunnallisia ja rakenteellisia mekanismeja, jotka voivat olla hyvinkin eriarvoistavia.

Mertanen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa CoSupport-tutkimushankkeessa, jossa puhutaan nuorten syrjäytymisen sijaan nuorten syrjäyttämisestä.

– Jos syrjäytymistä mitataan ainoastaan talouden mittareilla, jäävät syrjäytymistä uusintavat yhteiskunnalliset ja eriarvoistavat rakenteet, kuten esimerkiksi köyhyys, rasismi ja muu nuoriin kohdistuva marginalisointi piiloon.

Työllistyvyys pelkistyy yksilön tiedoiksi, taidoiksi ja asenteiksi

Työllistymistaidot eivät viittaa pelkästään työelämässä tarvittaviin tietoihin. Näiden lisäksi nuorten koulutuksessa keskitytään oikeanlaisen käyttäytymisen, asenteiden, luonteenpiirteiden ja tunnetilojen valmentamiseen. Tätä Mertanen nimittää terapeuttiseksi eetokseksi.

Terapeuttinen eetos tarkoittaa sitä, että yhteiskunnalliset eriarvoistavat mekanismit pelkistetään yksilön psykologisista ominaisuuksista johtuviksi. Tämä puolestaan johtaa tutkimuksen mukaan siihen, että nuorten työttömyyttä ja koulutuksen puutetta ratkaistaan pääasiassa yksilöiden käyttäytymistä muuttamalla ja ohjaamalla.

Yksittäisten nuorten käyttäytymisen muuttamisen sijaan tulisi keskittyä niihin tekijöihin, jotka syrjäyttävät ja eriarvoistavat. Koulutuksessa ja muissa tukijärjestelmissä laajempi ymmärrys yhteiskunnasta ja rakenteista vähentäisi nuoriin jo nyt kohdistuvia valtavia paineita ja itsevastuullisuuden vaatimuksia.

Katariina Mertanen väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 26.11. klo 12.00 aiheesta: ”Not a Single One Left Behind. Governing the ’youth problem’ in youth policies and youth policy implementations”. Yleisöä pyydetään seuraamaan väitöstilaisuutta etänä Zoomin välityksellä.

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot: Katariina Mertanen, puhelin 050 318 5720, katariina.mertanen@helsinki.fi

Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EETTiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EETTiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme